Jani Hevonoja joutui kuluneena kesänä kylvämään kuminan kahteen kertaan. Keväällä tehty kylvö epäonnistui, kun lyhyessä ajassa satoi turhan paljon vettä. Sen seurauksena maan pinta ensin liettyi ja sitten kovettui niin, että kumina ei jaksanut sen läpi ponnistaa. Onneksi kuminan saattoi kylvää uudelleen vielä kesä-heinäkuun taitteessa.
– Kasvukausi jatkuu niin kauan, kun vuorokauden keskilämpötila pysyy viiden plusasteen yläpuolella. Se loppuu käytännössä näihin aikoihin, Hevonoja kertoo.
Kuminasta hyötyvät viljelijä ja pelto
Kuminanviljelystä innostuneita viljelijöitä on vaihtelevasti. Muutama vuosi sitten kuminalle kylvettyjä hehtaareja oli noin 30 000, tänä vuonna noin 18 000. Innostuksen hiipumista selittää muutama kuminan kannalta erittäin haastava vuosi, jolloin sadot ovat jääneet pieniksi. Kuminan suhteellisen hyvä kilohinta kuitenkin kannustaa yrittämään.
– Veikkaan, että kilohinta on nyt 70 senttiä. Viljan hinta on monesti siinä 10 sentin paikkeilla. Vaikka hehtaarisato on määrältään viljaan verrattuna neljänneksen luokkaa, kumina on onnistuessaan tuottavampi kasvi, Hevonoja laskee.
Muitakin hyviä syitä kokeilla kuminaa on.
– Jos pellolla on vuosia viljelty pelkkää viljaa, sen maan multavuus on kadonnut. Se sitkistyy ja tulee epäonnistumisia. Satojen koko ja laatu tippuu. Kuminan paksu, pitkä juuri parantaa maan kasvukuntoa. Kuminan jälkeen kun kylvää vaikka syysvehnää, maata ei tarvitse juuri muokata. Maan rakenne on parantunut useammaksi vuodeksi. Kyllä siitä paljon iloa on, Hevonoja toteaa.
Muiksi eduiksi Hevonoja listaa määrältään pienet sadot. Silloin sadon käsittely on nopeaa eikä varastotiloja tarvita. Kuminen kylvökin onnistuu parhaiten vanhanaikaisella nostolaitekylvinkoneella. Puintiaika elokuun alussa mahdollistaa pitkät puintipäivät. Kuivatus onnistuu vaikka kylmäilmakuivurissa eikä lämminilmakuivurissakaan öljyä kulu paljon. Kylvöajan joustavuus sekä aikainen korjuuaika tasaavat kasvinviljelijän työtaakkaa kasvukaudella.
Tunnetaan haastavana kasvina
Osa Hevonojan kuminalle kylvetystä peltopinta-alasta jouduttiin kylvämään syysvehnälle. Kahteen kertaan kylvetystä 15 hehtaarista on nyt jäljellä viisi. Ensi vuoden toukotyöt mietitään tarkkaan.
– Maanviljelyn kulut ovat lähteneet aivan käsittämättömään nousuun, lannoitteiden hinnatkin jopa kaksinkertaistuneet reilussa vuodessa. Kuminalla on se etu, että perustamisvuonna ei juuri väkilannoitteita tarvitse käyttää. Satovuosinakin pääsee kolmanneksella esimerkiksi syysvehnän vaatimasta apulannan määrästä. Se kannustaa miettimään, miten tässä touhussa pysyy mukana, Hevonoja pohtii.
Kasvuston perustaminen ja kylvön onnistuminen vaatii paljon. Ensinnäkin pelto pitää muokata riittävän hienoksi, sitten kylvösyvyyden pitää olla kohdallaan.
– Yhdestä kolmeen senttiin. Jos menee syvemmälle, ei se sieltä jaksa ponnistaa pintaan. Vesi on se kaikista vaikein asia. Kumina vaatii riittävästi kosteutta, Hevonoja listaa ja vertaa kuminaa vaativuudeltaan sokerijuurikkaaseen.
2016 Hevonoja kylvi ensimmäiset kuminansa. Vuosi oli kuminalle hyvä. 2017 kesä oli kostea ja viileä.
– Kumina menestyi silloin hyvin. 2018 oli kuumaa ja kuivaa. Sen jälkeen alkoi vaikeudet. Orastumisongelmien lisäksi saunakukan torjunta on aiheuttanut isoja vaikeuksia. Tämä ei ole lyhytjännitteisen viljelijän kasvi. Alkukokemus oli minulla hyvin positiivinen tämän kasvin kanssa, joten kiinnostus on säilynyt, Hevonoja summaa.
Sato yhä vaarassa
Etäisesti pientä porkkanaa muistuttavan kuminan juuren tulee olla läpimitaltaan seitsemän milliä, jotta se selviää talvesta. Hevonojan jäljellä olevat viisi kuminahehtaaria ovat onnistuneet kesän aikana kasvamaan tuohon mittaan, joten niiden pitäisi jo selvitä talvesta. Mitenkään varmaa se ei silti ole.
– Talvehtimisessa suurin ongelma on hirvieläinvahingot. Tällä lohkolla niitä ei niin hirveästi ole. Minulla on ollut Lintumaalla kuminakasvustoja kanssa. Siellä valkohäntäpeurat ja hirvet yhdessä ovat tuhonneet kasvuston jopa 80-prosenttisesti, Hevonoja kertoo.
Toinen uhka on maan pintarouste. Se voi pumpata kuminan juuret ylös maasta.
– Keväällä maan pinta alkaa sulaa ja routia. Maan pinta menee kuin pilleiksi. Jos keväällä vielä kylvörivit näkyy, se kertoo että kyllä tästä kuminaa tulee, ellei sitten tule hallaa eikä kukkavarsi kehitykään. Uskon kyllä, että tämä tulee nyt onnistumaan, Hevonoja kertoo.
Ensi kesänä kumina kasvattaa puolisen metriä korkean kasvuston. Se kukkii kesäkuun alussa. Valmis kumina on väriltään punaruskeaa. Puinti on edessä arviolta elokuun ensimmäisellä viikolla.
– Ihan tavallisella leikkuupuimurilla korjataan, säädöt on aika lähellä öljykasvien puimisessa käytettäviä säätöjä, Hevonoja tietää.
Kumina kasvaa myös kolmantena vuonna. Osa kasveista kasvattaa puolen metrin varren ja kukkii, osa kasvattaa kukkavartensa vasta kahden talven jälkeen. Osa Hevonojan tänä kesänä kylvämistä kuminoista siis puidaan vasta elokuussa 2023.
