Missä on Heikki Partanen? Vielä tämän viikon Kylmäkosken kunnanjohtajan virasta Akaan apulaiskaupunginjohtajaksi siirtynyt mies löytyy kaupungintalon kolmannen kerroksen kulmahuoneesta kaavoitusta ja kaupungin kasvua miettimästä.
Lähijunaliikenteeseen ei vielä saada seutulippua Akaaseen asti, mutta tulossa sekin on. Myös aseman parkkipaikkaongelmat on ratkaistava. Aseman läheisyyteen ideoitu matkakeskuskin Partasen mielestä toteutuu.
– Liikennevirasto on nyt ongelmista pahin, koska sieltä ei tahdo löytyä kunnollista keskustelukumppania. Ajatuksena on tehdä alueesta kaavaluonnos, johon heidän on pakko ottaa kantaa. Eteenpäin hanke on joka tapauksessa saatava.
Eläkkeelle jäävä apulaiskaupunginjohtaja näkee Akaalla vain mahdollisuuksia. Rahaakin on löydyttävä, sillä kilpailijat eivät odota.
– Onneksi olemme menossa mukaan entistä vahvemmin HHT-akselin (Helsinki, Hämeenlinna, Tampere) toimintaan. Jos Akaa ei tekisi mitään, huonosti kävisi. Meillä on vahvoja kilpakumppaneita. Tähän asti Hämeenlinna on pitänyt itseään ainoana kaupunkina tällä vyöhykkeellä, mutta Hyvinkää ja Riihimäki ovat nousemassa kehityshankkeineen, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Partanen.
Kerrostalorakentaminen liikkeelle
Omakotitontteja Akaassa on tarjolla riittämiin niin Kylmäkoskella, Toijalassa kuin Viialassakin. Heikki Partanen haluaisi jo kerrostalotuotantoon vauhtiin. Edellisestä hankkeesta on puolenkymmentä vuotta, mikä on liian pitkä aika.
– Onneksi Sampolantien kaava saatiin vahvaksi, ja siellä hankkeet lähtevät liikkeelle. Myös D-kulman (virastotalo) kaavasta käydään neuvotteluja. Jossakin vaiheessa siinäkin on asuntoja, toimistotiloja Toijalassa ei näin paljon enää tarvita, sanoo Partanen.
Kerrostaloja tarvitaan lisää, mutta jostakin syystä valmiitkaan kaavat eivät etene.
– Valmiita kerrostalotontteja Toijalassa kyllä löytyy, samoin Viialassa. En tiedä, markkinoidaanko kohteita oikein vai ponnettomasti, mutta liikkeelle ei ole päästy. Mielenkiintoinen alue on myös Viialan asemanseutu, mikä nousee arvoon arvaamattomaan lähijunaliikenteen lisääntyessä.
Mielenkiinnolla Heikki Partanen odottaa myös valtuuston päättämän Toijalan keskustan arkkitehtuurikilpailun liikkeelle lähtöä.
– Kaupunkisuunnittelulautakunta on hankkeessa mukana hyvin tarkasti ja kytkemme siihen myös SAFAN (arkkitehtien ammattiyhteisö). Kiinnostusta sieltä on osoitettu, vaikka arkkitehtien palkinnot ovatkin meidän tarjoamaa suuremmat. Kilpailuhan on vasta ideointia kaavoituksen pohjaksi, vaikkakin odotukset ovat valtavat, sanoo Partanen.
Oikeata kuntakokoa ei ole olemassa
Akaa on kolmen kunnan liitos, asukkaita vähän yli 17 000. Palvelurakenteen muovaaminen yhden kunnan tarpeisiin tuottaa tuskaa, minkä Heikki Partanen hyvin ymmärtää.
– Palvelut keskittyvät vääjäämättömästi sinne, missä on eniten asukkaita. Tämä on osittain oikeinkin, ja on sitten luottamushenkilöiden asia pohtia, miten toisin voitaisiin tehdä. Toisaalta kovin keinotekoisetkaan ratkaisut eivät ole pitemmän päälle kestäviä, palveluilla kun on aina hintansa. Akaa on yksi kunta ja sillä on oltava yksi palvelurakenne.
Olihan Kylmäkosken kuntakin? Ja asukkaita oli alle 3 000.
– Oikeastaan Kylmäkosken loppu alkoi silloin, kun sivistystoimen valtionosuusjärjestelmä 1990-luvulla muuttui. Se puri meihin kovasti kun ei ollut kouluja. Paras-hanke oli se lopullinen niitti, kun suurin osa kunnan toiminnoista siirtyi yhdessä tuotettavaksi. Ja kunta edelleen velkaantui. Viimeisessä vaiheessa luottamushenkilöt ymmärsivät, että näin ei voi jatkua.
Kylmäkoski järjesti asukkailleen peruspalvelut, mistään uima- tai liikuntahalleista ei uneksittukaan.
– Seurat ottivat Kylmäkoskella myös erittäin paljon vastuuta, esimerkiksi Veikot tekivät latuverkon kaikkien käyttöön. Jos sitten puhutaan Kylmäkosken nykyisten palvelujen alasajosta, niin nopeus on yllättänyt varmaan kaikki. Talouden realiteetit tässä puhuvat, ei paha tahto, sanoo Partanen.
Meneillään olevassa kuntauudistuksessa taas pienimmän kunnan koko on jälleen 20 000 asukasta.
– Ei kunnan kokoa voi ylhäältäpäin määritellä. Kun Suomessa ensimmäisiä kuntauudistussuunnitelmia tehtiin, tavoitteena oli 4 000 asukkaan kunta. Jossakin vaiheessa ihanteeksi tuli 8 000 asukasta. Minusta kunnan koko on paikallisista olosuhteista kiinni. Kysymys on pitkälti siitä, miten palvelut voidaan mielekkäästi järjestää.
Kuntakenttä on sekaisin
Kuntauudistusta nyt lähes sivusta seuraava Heikki Partanen toivoo leikillään, että kuntaminiesteri pääsisi Euroopan parlamenttiin, jotta tilanne kuntakentällä rauhoittuisi. Pakko on kunnissa kirosana.
– Rakenteiden rakastajat uudistavat nyt rakenteita ilman, että mietitään palveluita. Mikä on kunnan tehtävä? Kyllähän tästä jollakin tavalla – jälleen kerran – kunnat selviävät, mutta ei se näin tule läpi menemään, eikä tästä hyvä tule. Pakon käyttäminen kertoo nyt vain siitä, että kuntien omaa harkintaa ei arvosteta, sanoo Partanen.
Ja jälleen selvitetään? Akaa on itsenäisenäkin Heikki Partasen mielestä ihan toimiva kunta. Kuntaliitoksia kuitenkin mietitään jälleen.
– Ei tässä nyt kuntaliitoksia tarvittaisi. Hyvä kysymys on sekin, miten Urjala jatkossa suuntautuu. Jos se on mukana yhteistyökuvioissa, 20 000 asukkaan raja täyttyy. Palvelujen järjestämisen kannalta alue on riittävän iso ja jo toimiva. Ja pienikin, jotta vielä ymmärrettävissä rajoissa liikutaan.
Akaan ja Valkeakosken kuntaliitokseen Heikki Partanen ei usko, vaikka neuvotteluja sinne suuntaan on ehkä käytäväkin.
– Saa nähdä, ehditäänkö täällä saada mitään kuntaliitosselvityksiä liikkeelle. Valkeakosken kanssa on hyvin monta avointa kysymystä ja tarvitaan kyllä hyvin vahva tahtotila, että liitos toteutuisi. Tällä hetkellä en siihen usko, siitä puuttuu realismikin, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Partanen.
Heikki Partanen seuraa Etelä-Pirkanmaan asioita jatkossa Hämeenlinnasta. Ensi perjantaina on viimeinen varsinainen työpäivä, joka kuluu juhlien. Loman jälkeen alkavat eläkepäivät, jolloin aikaa on puuhastella mökillä tai vain olla. 1. kesäkuuta 1970 alkanut virkamiesura on loppusuoralla.
Politisoitunut yliopisto kasvatti sitoutumattomaksi
Kun ylioppilas Heikki Partanen aloitti syksyllä 1969 opinnon Tampereen yliopistossa, ”vestaan” maine tunnettiin koko maassa. Poliittinen ilmapiiri oli varsin punainen.
– Kyllähän se oli vielä hyvin sähköistä ja tiedostavaa aikaa. Politiikasta siinä meikäläinen vierottu kyllä täysin. Tuolloin puhuttiin, että pitää olla jäsenkirja – ja vielä oikea – että saa töitä. Taisin sanoakin jollekin, että jos ilman jäsenkirjaa ei töitä saa, ollaan työttömänä.
Työttömänä Partasen ei ole tarvinnut koskaan olla. Ura alkoi Lapinlahden kunnan kunnalisharjoittelijana ja päättyy Akaan apulaiskaupunginjohtajana. Kunnansihteerinä Partanen on ollut Ullavan ja Leivonmäen kunnissa ja kunnanjohtajana Lemillä sekä Kylmäkoskella, jota hän johti vuodesta 1984 vuoden 2010 loppuun. Onko näinä vuosina edes jäsenkirjaa edes kysytty?
– En ole tarvinnut jäsenkirjaa. No totta kai, jos sitä olisi oikein uraohjukseksi halunnut, siitä olisi voinut olla hyötyäkin. Tänä päivänä sitoutumattomuus on valttia, mutta kyllä se tässä matkan varrella muutakin on ollut. Tosin en muista, että minulta jäsenkirjaa olisi koskaan edes kystyttykään.
Onko sitoutumattomuutta epäilty joskus?
– Epäilty on varmasti monta kertaa, varsinkin kun joillekin epämiellyttäviä asioita on joutunut esittelemään. Kumma kyllä niitä epäilijöitä on matkan varrella ollut joka puolueessa.
Heikki Partanen sanoo kuitenkin tulleensa luottamushenkilöiden kanssa hyvin toimeen.
– Asiat on otettava asioina. Kylmäkoskella auttoi paljon sekin, että ryhmät tulivat keskenään hyvin toimeen. Oli vahvoja persoonia, joilla oli perusteltuja mielipiteitä.
– Kunnanjohtaja valta on sitä, että osaa perustella asiansa ja että on avoin, ja vilpitön. Tietysti on asioita, joita ei ehdoin tahdoin pidä mennä sorkkimaan. Sekin tässä kannattaa muistaa, että vain asiat riitelevät, jos nekään, sanoo Akaan apulaiskaupunginjohtaja Heikki Partanen.
