Taiteellinen johtaja Panu Raipia, 52, iloitsee, että 30-vuotiaasta Tampereen Komediateatterista on varttunut valtakunnallisesti arvostettu ja seurattu kulttuurin tarjoaja. Hänen mukaansa Esko Raipian ja Tapio Parkkisen vuonna 1991 perustamaa yksityistä toimijaa pidettiin aikanaan teattereiden Spedenä, josta suuri yleisö piti. – Olemme juuri nyt elinvoimaisempia kuin koskaan aikaisemmin, Raipia riemuitsee.
30-vuotias Tampereen Komediateatteri on Pirkanmaan vetovoimaisen kulttuuritarjonnan kulmakiviä.
Taiteellinen johtaja Panu Raipia sanoo, että Komediateatteri on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa teatterikentässä uupumattomalla ahkeroinnilla. Talon menestyminen pohjaa sen eri ammattilaisten vahvaan sitoutuneisuuteen.
– Meidän on pitänyt ansaita jokainen mustelmamme ja voittomme, Raipia kiteyttää.
Raipia korostaa, ettei Tampereen Komediateatteri olisi syntynyt ja juurtunut ilman ystävysten Esko Raipian ja Tapio Parkkisen periksiantamatonta puskemista yhteisen unelmansa hyväksi. Parivaljakko ideoi, toteutti sekä raivasi tietä uudenlaiselle tulokkaalle.
Vuonna 1991 Tampereella kuultiin puheenvuoroja, joiden mukaan kaupungissa ei ole elintilaa kolmannelle teatterille. Teattereissa käyvä yleisö kumosi moiset väitteet nopeasti.
– Teatterinälkäinen yleisö otti Komediateatterin omakseen. Alan ammattilaiset kiinnostuivat aidosta vaihtoehdosta. Lopulta myös yhteiskunta osoitti arvostuksensa. 30-vuotisetapillamme olemme elinvoimaisempia kuin koskaan aiemmin, Raipia tilittää.
Raipia korostaa, ettei hänen perheensä tehtävänä ole rakentaa Komediateatterista Raipioiden mausoleumia. Hänen mukaansa Komediateatterin omistavan säätiön tehtävä on hankkia jonkin ajan kuluttua tuore ammattilainen viemään taloa eteenpäin.
– Minulta on monta kertaa kysytty, perustaisinko teatterin. Minä en ole perustanut teatteria, mutta olen ollut isäni ja hänen parhaan ystävänsä luomassa teatterissa intensiivisesti 30 vuotta. Olin ensimmäinen työntekijä, ja sittemmin toimitusjohtajana vetovastuussa 18 vuotta. Samalla käsikirjoitin, dramatisoin, näyttelin ja ohjasin. Viisi viime vuotta olen keskittynyt taiteellisen johtajan tehtäviin ja hallituksen puheenjohtajuuteen. Teemu Ojala on toiminut toimitusjohtajana, Raipia kertoo.
Komediateatterin koko taipaleen nähnyt Raipia pitää asioiden järjestymistä mysteeriona. Esimerkiksi hän nostaa tarpeiston ja puvustamon, joiden kokoaminen olemattomalla budjetilla on historiallinen saavutus.
– Noina värikkäinä, hyvin arvoituksellisina vuosina näytelmien harjoitukset olivat suorastaan lepohetkiä. Niissä sai unohtaa kaiken muun ja pystyi keskittymään esitykseen, Raipia muistelee.
– Vuosikymmenien näkyvin muutos onkin teatterimme kaikkien toimintojen vakiintuminen.
Ohjelmisto ratkaisee
Tampereen Komediateatteri sai tulikasteensa esittäen ensimmäisenä näytelmänään Sam Sihvon jo vuonna 1921 kirjoittaman Jääkärin morsiamen. Esitys keräsi runsaat 15 000 katsojaa, mitä pidettiin vuonna 1992 erittäin hienona onnistumisena ja saavutuksena.
– Yleisön ryntäys todisti, että Tampereelle mahtui uusi teatteri, Panu Raipia kiteyttää.
Raipia tietää, että monet lomalle suuntaavat valitsevat Tampereen kohteekseen Komediateatterin vuoksi.
– Olemme valtakunnallisesti ainutlaatuinen ja siten suurta yleisöä kiinnostava teatteritalo, Raipia kuvailee.
Nimenä Tampereen Komediateatteri on hivenen harhaanjohtava. Nimen vaihtamista on harkittu joitakin kertoja, mutta asia on yhä mietinnässä. Vanhassako vara parempi? Sisältö ja tarjonta on saanut puhua puolestaan.
– Tampereen Komediateatterin on murtanut toimintansa aikana myytin, etteikö oikea taide voi olla hauskaa. Meidän repertuaariimme on mahtunut koko näyttämötaiteen laaja kirjo, jossa komedia on yksi laji. Toki olemme olleet ja olemme edelleen komediantekijöinä maassamme kehityksen eturivissä.
Raipia iloitsee, että paitsi teatteria rakastava yleisö myös koko teatterikenttä seuraa tarkasti Tampereen Komediateatterin ratkaisuja ja valintoja.
– Toimestamme on kirjoitettu uusia komedioita. Olemme tilanneet varta vasten meillä kantaesitettäviä näytelmiä. Seuraamme tarkasti, mitä maailmalla tehdään ja poimimme tarjontaan todellisia helmiä. Monien ulkomaalaisten esitysten Suomen kantaesitykset on nähty meidän näyttämöllämme, Raipia puhkuu intoa.
Raipia teroittaa, että Komediateatteri on kotimaisen teatterin tukipilari.
– Olemme pitäneet vahvasti esillä esimerkiksi Arto Paasilinnan tuotantoa. Olemme tehneet jo neljä Paasilinna-produktiota.
Raipia huomauttaa, että Komediateatteri tekee näkyviksi ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Niistä tuorein esimerkki on vuoden 2019 syyskaudelta, jolloin Komediateatteri kantaesitti Vilpitön mieli -näytelmän. Se pohjautuu Jouni Rannan ja Marko Erolan Mieletön vilppi -kirjaan kaikkien aikojen laajimmasta suomalaisesta taidepetosvyyhdestä. Näytelmän käsikirjoituksen laati Panu Raipio, joka myös ohjasi näytelmän.
Kauanko esitys kestää?
Maailma muuttuu Eskoseni. Panu Raipia tunnistaa, että koko teatteri on uudenlaisen tulevaisuuden äärellä. Näkymä on kutkuttava ja kannustava.
Raipian näkee, että maailman hektisyys vaikuttaa teattereidenkin käytäntöihin.
– Ihmisten elämä on tarkasti aikataulutettua. Pari-kolme vuosikymmentä sitten teatterinkävijät eivät juuri kyselleet, kauanko näytös kestää. Nyt 2020-luvulla esityksen pituus on kiinnostava asia. Sanottava on pystyttävä esittämään ripeästi ja kiinnostavasti. Jos toteuttaisimme kolmen tunnin näytelmän, siinä olisi taatusti oltava oikeaa sanottavaa kolmeksi tunniksi.
Raipian mukaan tämän ajan ihmiset ovat varsin tarkasti perillä, mitä he tulevat katsomaan.
– Kiitos huippunopean tiedonvälityksen. Sosiaalinen media ja interaktiivisuus mahdollistavat rajattoman tietovyöryn, Raipia perustelee.
Raipia lisää, että teatterivieraiden vaatimustaso on noussut, ja se nousee koko ajan. Eri välineet kisaavat ihmisten ajasta.
Historiallinen juhlaesitys
Panu Raipia odottaa, että Mika Waltarin ja Joel Elstelän Levätkää rauhassa, komisario Palmu -esitys viskaa 30-vuotiaan Komediateatterin vauhdikkaasti seuraavalle vuosikymmenelle.
– Uskomme, että Tampereen Komediateatterin 30-vuotisjuhlanäytelmä on tämän syksyn todellinen valtakunnallinen teatteritapaus.
Raipia sanoo, että Waltari ja Palmu-sarja ovat suomalaisia ikoneja.
– On suuri kunnia, että me saamme tarjota maailman kantaesityksen, Raipia kiittelee.
Raipia myhäilee, sillä kukaan työryhmän ulkopuolinen ei todellakaan tiedä, kuka näytelmässä on murhaaja.
Historiallisessa kantaesityksessä Palmuna nähdään Aimo Räsänen. Kokkina on Risto Korhonen ja Virtana ensi kertaa näyttelijän saappaissa oleva Mikko Vaismaa.
Levätkää rauhassa, komisario Palmu -näytelmän ensi-ilta on 15. syyskuuta.
MATTI PULKKINEN
