Akaan kaupungin päättäjät ja johtavat viranhaltijat toimivat kuin nykyinen hallitus, eli aivan päättömästi. Aluksi haluaisin päättäjiltä kysyä mikä on Akaan kaupunki ja mistä se muodostuu. Jos osaatte vastata niin miksi toimitaan kuitenkin päinvastoin.
Mielestäni Akaa on ihmiset jotka asuvat täällä, ei maa-alue, ei rakennukset vaan ihmiset. Se että kunta omistaa rakennuksia ja maita ei ole vastoin kuntalakia, mutta niistä pitää myös pitää huolta niin kuin ihmisistä. Aivan mitenkä kunta pitää huolta ihmisistä, samalla tavalla kuin valtiovalta. Eli haetaan enemmän ja enemmän luokkaeroa, eli hyvätuloiset ja köyhät. Mutta se ei pelkästään riitä vaan myös palvelut ohjataan niille hyvätuloisille ja köyhät saavat mitä saavat. Pari esimerkkiä.
1. Terveystoimi. Keskitetään se Toijalan kylään. Siellä asuu ne parempiosaiset ihmiset, jotka haluavat palvelut lähelle. Mitenkäs Kylmäkosken kylä tai Viialan kylä? He maksavat saman veroäyrin kuin toijalalaiset, mutta heille tulee lisäkuluja saadakseen terveyspalveluja. Viialasta taksilla Toijalaan tulee hal-vimmillaan vissiin 20 euroa, omavastuu nyt 14 euroa, takaisin sama summa. Toisin sanoen Viialassa asuva vanhus maksaa asumisesta Akaassa vuositasolla äkkiä tuollaiset 100 euroa. Se on hyväosaiselle pieni raha, mutta köyhälle eläkeläiselle isoraha.
2. Yksi lukio Akaan kaupunkiin ja sen sijoituspaikka on tietenkin Toijalan kylä. Viialan ja Kylmäkosken kylän nuoret saavat tulla bussilla kouluun ja kaupunki korvaa osan matkakuluista, mutta oppilaan vanhemmille tulee kelan omavastuu 36 euroa kuussa. Näin ollen Kylmäkosken ja Viialan kylän asukkaille, joilla on lapsi lukiossa, lisäkulu noin 360 euroa. Onneksi he saavat maksaa saman verran veroja kuntaan, siinä heitä ei enää rangaista.
Kerronpa loppuun vielä yhden totuuden. Viisas valtiovalta teki lain, jolla sairaanhoitopiirit velvoitettiin tekemään sairaankuljetus alueella niin, että se palvelee kaikkia tasa-puolisesti. Tampereen kaupunki isoimpana kuntana toteutti palvelun muutaman ison kunnan kanssa niin, että kustannusjako tehtiin isoja kuntia tukevana. Sairaanhoitoyksiköt sijoitettiin niin että ne näennäisesti palvelevat pikkukuntaa, mutta asemapaikka määriteltiin niin, että sen on helppo korvata ison kaupungin tarpeita. Tällä menetelmällä Tampereen kaupungin sairaanhoitoyksiköitä saatiin pudotettua, koska tiedettiin kustannusten nousevan. Mutta ei osanneet kaikkia laskea, koska kustannukset ovat heillä vieläkin liian korkeat.
Kun Tampereella ihminen saa sydänkohtauksen, niin sairaankuljetuksen kokonaiskustannuksista tamperelaiset maksavat vain 30 prosenttia ja maakunta 70 prosenttia. Perusteluna oli, että meillä maalla kuluu enemmän aikaa potilaan hoitamiseen ja kuljettamiseen, kun on pitemmät matkat. Totuus on, että sairaankuljettajan palkka on sama, oli hälytyksiä 1 tai 100. Ainoa kustannusero on että haja-asutus alueella polttoainetta kuluu hiukan enemmän. Mutta taasen kaupunkiajo kuluttaa myös enemmän kilometrillä.
Tällaisen yksinkertaisen miehen matematiikalla voidaan todeta seuraavaa:
Urjalassa saa mieshenkilö sydänkohtauksen, niin se saa apua 15–30 min kuluttua ja menehtyy. Tästä urjalalaiset saavat maksaa 70 euroa.
Kun tamperelainen saa sydänkohtauksen, niin apua tulee 6–10 minuutin sisällä ja potilas jää henkiin. Tästä palvelusta tamperelaiset maksavat 30 euroa.
Ruvetaan rakentamaan yhteistä Akaata, jossa kaikilla on lähestulkoon samantasoiset palvelut lähellä. Jos palvelut ovat kaukana, kunta kompensoi kustannukset niin, että se jolla menee enemmän aikaa palvelun saantiin maksaa vähemmän kuluja.
Tämä saneeraustyöryhmä on hyvin lyhytnäköisesti katsonut näitä palvelujen karsintoja ja niistä saatavia säästöjä. Kun Viiala ja Toijala yhdistyivät, kaikki viranhaltijat siirrettiin Toijalaan. Siitä aiheutui tilamuutoksia ja osa tiloista vuokrattiin yksityiseltä, mutta vanha Viialan kunnantalo on edelleen vähäisellä käytöllä. Nyt kun Kylmäkoski yhdistettiin Akaaseen, niin taas kaikki viranhaltijat siirtyivät Toijalaan. Ja Kylmäkosken kunnantalo on ollut tyhjillään, ja kaupunki on vuokralla yksityisen tiloissa. Tätä se säästäminen on parhaimmillaan.
En yhtään ihmetellyt kaupunginjohtajan ”vitsiä”, että mitä me nyt uudistetaan mitään, kun ollaan kokoomuksen ja demareiden toimesta pakkoliitoslain pakottamina menossa Valkeakoskeen. Silloin keskusta on Sääksmäentien varressa, jossa sijaitsee Valkeakosken kaupungintalo. Sinne varmaan siirretään sitten kaikki viranhaltijat.
Timo Saarinen
Kuusikangas, Toijala
