Filosofian tohtori Teemu Keskisarjan tuorein teos Viipuri 1918 on poikkeuksellisen yksityiskohtainen, lähdeaineistoltaan laaja sekä asiassaan puolueettoman raaka teos. Se antaa hyvän kuvan punaisen Suomen viimeisistä päivistä Viipurissa, joka kirjoittajan mielestä oli vuoden 1918 tapahtumissa Helsinkiä ja Tamperettakin tärkeämpi paikkakunta. Punainen Suomi huollettiin ja aseistettiin pääosin Viipurin kautta. Sota myös tosiasiallisesti syttyi Viipurista ja Viipuriin se myös päättyi. Punakaarti oli myös Viipurin liepeillä aivan toisenlainen armeija kuin muualla Suomessa. Punaista Suomea johtanut kansalaisvaltuuskunta poistui Helsingistä ensin Viipuriin ja sitten Pietariin. Viipurista myös paettiin yleisesti Venäjälle, jopa saartorenkaan läpi.
Viipurista tuli myös sodan jälkiselvittelyjen hirveä näyttämö. Surmat kaupungissa rintamalinjojen ulkopuolella olivat suurelta osin perustelemattomia ja osaksi raakoja kostotoimenpiteitä. Venäläisten upseerien surmaaminen sodan alkuvaiheessa antoi punaiselle terrorille suunnan. Se jatkui sodan loppuvaiheessa Viipurin lääninvankilassa ja oli omiaan nostamaan valkoisten vihan kaupungin järjestelmälliseksi puhdistukseksi. Henki oli halpa Viipurissa keväällä 1918 ja ei voi kuin ihmetellä, että jakaantunut kansa toipui tästä talvisodan ihmeeseen.
Viipuri on Suomen historian merkittävimpiä kaupunkeja, joten on selvää, että se saa vuoden 1918 tapahtumista seikkaperäisen selvityksen. Henki oli tuolloin halpaa muuallakin Suomessa ja koska on esimerkiksi Kylmäkosken, Toijalan ja Viialan vuoro. Hyviä kirjoja ja muita taltiointeja on jo paljon, joten tyhjästä yhtenäisen koosteen, vahvan akaalaisen aatehistoriallisen kirjan kirjoittajan ei tarvitse lähteä.
Mitä Akaassa tapahtui sodan aikana 1918? Paikkakunta oli osa punaista Suomea, risteysasema ja tärkeä tukikohta punakaartin joukoille. Miten yhteiskunta Akaassa toimi? Kuinka täällä elettiin? Mitä rautatie toi tullessaan Turusta ja Helsingistä? Miten Tampere vaikutti Akaaseen, entä Tampereen kukistuminen? Mitä Toijalan ”vapautus”, jolla nimellä valkoisten tuloa kuntaan oikein 1920-luvulla juhlittiin, vaikutti elämään? Kuinka oikeuslaitos puolin ja toisin toimi? Ketä Riihiniemessä ja muissa hautapaikoissa oikein nukkuu? Voidaanko puhua terrorista tai kostosta? Miten vuoden 1918 tapahtumat vaikuttavat tänään?
Kysymyksiä on paljon enemmän kuin tässä esitetään. Vastauksien etsiminen ei saa tuntua arpisten haavojen repimiseltä, miksi se vielä muutama vuosi sitten joissakin piireissä tulkittiin. Itsenäinen Suomi täyttää 6. joulukuuta 2017 jo 100 vuotta ja se ansaitsee historiansa kiihkottoman läpivalaisun myös suurkaupunkeja pienempien paikkakuntien osalta.
Suomalaiset osoittavat vahvuutensa avatessaan historian suljettuja sivuja ja perehtyessään menneisyyteensä, josta talvisodan ihme sekä nykyinen hyvinvointivaltio kumpuavat. Suljettujen sivujen lehteily ja päivänvaloon nostaminen kertovat myös, että yhteiskuntamme nykyiset ristiriidat sekä kansainväliset vaikeudet ovat sittenkin pieniä ongelmia sen rinnalla, että veli käy veljeä vastaan.
