Viialan teatterissa esiintyi Kukkaistyttö viime lauantai-iltana viimeisen kerran (tällä erää). Jos olisin tiennyt, eli ollut liikkeellä ajoissa, olisin tuonut linja-autollisen väkeä tullessani. Voi, voi! Kukkaistyttö meni menojaan! Kannatti käydä katsomassa. Kukkaistyttö piti sisällään monipuolista elämänviisautta. Arto Mantelan ohjauksessa se oli jälleen täyttä laatua.
Näin toteutettuna tulkintana esitys otti välillä nauruhermoonkin ihan sopivasti. Kaikki näyttelijät olivat taitavia osaajia, mutta päärooleissa olevien loistavia, upeita ja pitkiä suorituksia ei voinut muuta kuin ihailla. Siisti ja hieno esitys! Viialassa on sitä kulttuuria, siellä kauniit kukat voivat kukkia keskellä pimeyttä ja kylmintä talveakin. Uteliaisuus kasvaa, mitä maaliskuussa on tulossa? Täytyypä ryhdistäytyä! Viialaan kannattaa tulla ihan mistä vaan, ankeasta Toijalastakin kannattaa käydä silloin tällöin Viialassa virkistäytymässä. Valon päivänä. Valossa on hyvä kasvaa!
Terhi Hakala-Vappula
