Kylmäkosken kirjasto päätettiin lakkauttaa tämän vuoden alusta lähtien. Jatkoaikaa annettiin, jotta osittain korvaavat
kirjastopalvelut voitaisiin järjestää. Valtuusto on aiemmin päättänyt siirtää kirjaston entiselle kunnantalolle, joka sittemmin kuitenkin päätettiinkin laittaa myyntiin. Näitten seikkojen innoittamana minäkin jatkan omaa ”viivytystaisteluani”, vaikka sen asiallisuudesta ja tarpeellisuudesta ollaan kaupungissamme montaa mieltä.
Kirjaston lakkauttamista perustellaan kaupungin kulujen vähentämisellä. Sen tarvetta en epäile hetkeäkään. Kummastelen kuitenkin sitä, että kirjaston sulkemisen aikaansaamia säästöjä ei voida ylimalkaisestikaan ilmoittaa. Palvelutason säilymisen ja kansansivistystason merkityksestä en viitsi tässä edes kirjoittaa, mutta rahasta puhuttaessa olen tottunut siihen, että jos joku maksaa jotain, niin hinta on määriteltävissä.
Tietenkin toimipisteen sulkemisella saadaan säästöjä aikaan, mutta kun korvaavia palveluita ollaan järjestämässä, olisi tärkeätä tietää sekä sulkemisesta tulevat säästöt että uuden kirjastopalvelun järjestämisestä aiheutuvat kulut. Jälkimmäinen ei ainakaan ollut valtuustolla sulkemispäätöstä tehdessään tiedossa, tuskin edeltäväkään.
Kylmäkosken nuorisotilalle kaupunki on myöntänyt merkittävän määrärahan. Tässä tilanteessa pitäisi minusta selvittää, miten sivistysjohtajan alaisuuteen kuuluvat nuorisotoimi ja kirjastotoimi voisivat Kylmäkoskella tehdä yhteistyötä. Olisiko nuorisotila kuitenkin parempi vaihtoehto kirjaston toimipisteen sijoittamiselle kuin kahvila tai terveysasema? Voisivatko nämä molemmat toimia nykyisessä kirjastotalossa? Kaupungin omistamat lehdet ja tietokoneet saataisiin silloin palvelemaan kohtuullisen laajaa käyttäjäkuntaa, eikä supistettu kirjasto olisi auki päivittäin kuten ei nuorisotilakaan. Myöskään koululle ei tarvitsisi perustaa oppilaskirjastoa.
Asiaan vaikuttaa tietenkin se miten huonossa kunnossa kirjastotalo on. Kylmäkosken kirjastonhoitajan haastattelusta (AS 29.01.) ymmärsin, että ei aivan mahdottomassa. Kantavia väliseiniä sisältämättömän rakennuksen huonetilojen muokkaaminen ei ole erityisen kallista. Sen sijaan kysymyksessä olevan kiinteistön myyminen edes jonkinlaiseen hintaan on käsittääkseni mahdotonta, sillä tonttia sen mukana ei voi juuri rakennuksen alustaa enempää
luovuttaa lähinaapureina olevan koulun kentän ja terveysaseman käyttöön jäävän parkkipaikan vuoksi. Lämpöputket tullevat edelleen koulun kattilahuoneesta, kenties vesijohto ja sähköliittymäkin? Kun uusi omistaja joutuu mainitut perustarpeet kuntoon saattaakseen jo kättelyssä investoimaan varovastikin arvioiden 15 000 euroa, on selvää, että rakennus ei tarjouksen jättäjiä sanottavasti houkuttele. Jos nyt yleensä kukaan pihattomalle ja laajennuskelvottomalle vanhalle kirjastolle keksii jotain käyttöä kylässä, jossa ainakaan vapaista liiketiloista ei ole ennestäänkään puutetta!
Sakari Seppälä
