Entinen Kellariteatteri on muuntunut viime vuoden aikana Metallikellariksi. Toijalan Metallityöväen ammattiosasto 169 osti sen tiloikseen ja on kunnostanut sitä talkoilla. Tummat seinät saivat valkoista pintaansa, ja muutakin pintaremonttia on tehty. Av-tekniikka mahdollistaa kokousten ja erilaisten tilaisuuksien pitämisen.
Kellariteatterin katsomopenkit jätettiin paikoilleen. Ammattiosaston puheenjohtaja Mikko Virolainen kertoo, että aktiivinen osasto järjestää muun muassa koulutustapahtumia, joita katsomo palvelee hyvin. Osaston entinen tila Köyvärintiellä oli turhan pieni ja lisäksi hiukan syrjässä.
– Metallikellari sijaitsee keskeisellä paikalla, ja tänne on helppo tulla. Parkkipaikat, kaupat ja rautatieasema ovat ihan vieressä. Tähän on jäsenten kätevä pistäytyä ammattiyhdistysasioissa, Virolainen myhäili viime perjantaina pidetyissä avajaisissa.
Jatkossa tilaa saatetaan vuokrata myös esimerkiksi muille ammattiyhdistyksille.
Valtio luopuu metalliyrityksistään
Yleinen taantuma on vaikuttanut metalliteollisuuteenkin. Mikko Virolainen näkee kuitenkin nykytilanteessa myös toivonpilkahduksia.
– Nyt on tajuttu, että henkilökuntaa ei voi vähentää määräänsä enempää. Irtisanomisten sijaan on monin paikoin pärjätty lomautusten avulla. Akaassa on hyvää ammattiosaamista, mutta etenkin pienet firmat ovat olleet tosi lujilla.
Ammattiosaston puheenjohtaja kritisoi valtiota kovin sanoin.
– Valtiovallalla ei ole haluakaan pitää omistamiaan metallialan yrityksiä. Kun isot yritykset kuten Rautaruukki fuusioituvat, se koskettaa etenkin pienempiä yksiköitä. Ruotsalaiset ovat hyvin taitavia siinä, et kun tulee heikompi kausi, niin suojataan oman maan työpaikat. Siinä tulee painetta Suomen päähän.
Rautaruukki ja ruotsalainen SSAB ilmoittivat hiljattain yhdistävänsä liiketoimintansa.
– Ruukin tapauksessa päätäntävalta menee täysin Ruotsiin, sopimus on räätälöity niin. Kaikki sanovat, että ei meillä ollut mitään päätäntävaltaa fuusioon, se vain tapahtui. Kukaan ei kanna vastuuta siitä, mitä on tapahtunut.
Metallikellarin avajaisissa ei ollut Rautaruukin työntekijöitä, mutta Virolaisen tietojen mukaan henkilökunta ei ole tyytyväinen fuusioon.
– Työntekijät ovat sanoneet esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, että ainoa hyvä asia fuusiossa on nykyisen johdon siirtyminen syrjään.
Suomessa ei pidetä omien puolta
Metallin kentässä on ollut Mikko Virolaisen mukaan hyviäkin aikoja.
– Ennen vuotta 2008 oli kovasti vientiä ja vauhtia, mutta suuremmat yritykset eivät ole silti investoineet kotimaahan ja kehittäneet toimintojaan. Se tarkoittaa, että ala kuolee. Jos yrityksissä ei pysytä ajan hermolla, niin jossain vaiheessa joku muu menee ohi, ammattiosaston puheenjohtaja napauttaa.
– Jännä juttu, että viime vuosina ulkomaiset yritykset ovat investoineet Suomen metalliyrityksiin enemmän kuin kotimaiset. Miksi? Suomalaiset eivät kai usko omaan maahansa tai ole isänmaallisia kuten vaikka saksalaiset. He pitävät huolen siitä, että investoivat omaan maahansa.
Virolainen sanoo esimerkiksi amerikkalaisten sijoitusyhtiöiden pitävän Suomen infrastruktuuria sellaisena, että tänne on turvallista investoida. Meillä on rauhallinen talouselämä ja täsmälliset sopimuskulttuurit.
– Olen puhunut tästä monet kerrat, mutta ammattiyhdistysliikkeen on ollut aika vaikeaa saada viestiä läpi mediaan. Meidän alamme ei ole kauhean trendikäs ja vallalla on ajatus, että jokainen on oman onnensa seppä. Yritykset katsovat hyvin lyhyellä aikavälillä sijoittajan voittoa, ja muulla ei juuri ole merkitystä.
Lomautusuhka ohi TTT:llä
Anniina Kauppi on TTT Technologyn pääluottamusmies ja hoitaa ammattiosaston jäsenasioita. Hiojan töitä tekevä Kauppi on koulutukseltaan metalliartesaani, joka erikoistui koruihin ja pienesineisiin. Kun alalla ei ollut töitä, hän päätyi teollisuuden palvelukseen.
– Aika karmealtahan alan nykytilanne näyttää. Toivon mukaan vienti lähtisi nyt vetämään. TTT:llä on nyt ihan hyvin taas lähtenyt käyntiin hankalampien aikojen jälkeen. Viimeiset Yt-neuvottelut käytiin marraskuussa, eikä ketään irtisanottu. Lomautusuhkakin on ohi tällä erää, Kauppi kertoo.
Taloustilanteen muutokset näkyvät TTT:ssä jälkijunassa, koska se tekee tuotteita teollisuuden käyttöön. Lama iski myöhemmin kuin moneen muuhun yritykseen, ja sieltä myös noustaan myöhemmin.
Osaksi metallialaan vaikuttaa Kaupin mukaan se, että työpaikkoja on viety halpatuotannon maihin. Toisaalta nyt isot yritykset ovat alkaneet myös kotiuttaa töitä.
Pääluottamusmies kertoo, että TTT:llä on lyhyet tilauskannat. Tilanne nähdään vain pari kuukautta eteenpäin. Myös vuodenajat vaikuttavat siihen, millaisia tavaratilauksia tulee.
– Meillä ei ole juuri ollut pätkätyösuhteita tai käytetty vuokratyövoimaa vaan olemme vakituisissa työsuhteissa. Työntekijämme ovat moniosaajia, joten aamulla töihin tullessa et välttämättä tiedä, millä koneella työskentelet sen päivän. Tarve katsotaan aina tilanteen mukaan.
