Toijalan Työväenyhdistys kuuntelee äänestäjiä, mutta kuunteleeko emäpuolue?

Sosialidemokraateilla ei mene nyt ollenkaan hyvin. Puolueen kannatus laahaa 15 prosentissa, eivätkä ministerivaihdokset saati lujat puheet hallituksen päättäväisyydestä näytä suuntaa muuttavan. Kentällä puoluetta hiertää pahasti valmistelussa oleva kuntarakennelain pakkoliitospykälä. Tampereen seudulla uhkaa jäsenkirjojen palautusaalto, jos pakkoliitosmahdollisuus kirjataan lakiin. Puheenjohtaja Jutta Urpilaiselle toivotaan haastajaa toukokuun puoluekokoukseen, vaikka tosiasiassa hänen asemansa on vankka, koska varteenotettavaa haastajaa ei löydy.

Toijalan Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Salla Bister rakentaisi Akaata kuntaliitosselvityksien sijasta.
Toijalan Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Salla Bister rakentaisi Akaata kuntaliitosselvityksien sijasta.

Toijalan Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Salla Bister katselee tilannetta harmissaan. Akaassa sosialidemokraattien kannatus vuoden 2012 kuntavaaleissa oli 32,3 prosenttia, millä irtosi 15 valtuustopaikkaa. Akaan suurin puolue jakaantuu kolmeen työväenyhdistykseen, joista vanhin juhlii 125-vuotista taivaltaan sunnuntaina Toijalassa.

– Minä en pysty vertaamaan puoleen toimintaa muuhun, kuin työväenyhdistyksien toimintaan Akaassa. Onhan se erilaista. Puolue on etäämmällä kuin paikallisyhdistykset, toisaalta mehän olemme puolue paikallistasolla. Toijalan Työväenyhdistys kuuntelee äänestäjiä, puolueesta en sitten ole niin varma, sanoo Bister.

Esimerkeiksi kuuntelemisesta Bister nostaa yhdistyksen avoimet kokoukset ja toritapahtumat.

– Palautetta tulee suoraan. Hyvin harvoin tulee kiitosta, eikä sitä yleensä haetakaan. Onneksi ihmiset kertovat mielipiteensä ja kyllä sillä vaikutusta on. Akaan taloustilanne sinänsä harmittaa, mutta säästöpäätökset kuitenkin osoittivat, että pystymme myös jotakin tekemään talouden tervehdyttämiseksi.

Kirje puoluehallitukselle

Viime elokuussa Toijalan Työväenyhdistys kertoi lähettäneensä kipakan kirjeen puolueen linjasta puoluehallitukselle. Vastauksiin ei oltu tyytyväisiä ja sen sai kokea muun muassa yhdistyksen elotapahtumassa vieraillut puoluehallituksen jäsen Pekka Järvinen Valkeakoskelta.

– Yhdistys on edelleen huolissaan puolueen tilasta ja kirjeessähän oli paljon yksityiskohtia, joihin ei saatu ollenkaan vastauksia. Paikallistoimjoiden huoli merkittiin tiedoksi. Minä en syytä ketään yksittäistä henkilöä, hallitusvastuussa oleminen ei nyt ole mitenkään helppoa. Puolueen puheenjohtaja on valtiovarainministeri, mikä on toisaalta huono yhdistelmä. Tässä tilanteessa meillä pitäisi olla nyt vahvat varapuheenjohtajat, jotka näkyisivät puolueen tehtävissä. Näin ei nyt aina ole ja linjamme ei näy, sanoo Bister.

– Puolue koetaan etäiseksi. Se ei puhuttele enää äänestäjiä niin kuin ennen, hän jatkaa.

Salla Bister muistuttaa myös, että ammattiyhdistysliikkeen kuuntelemisesta voisi tässä tilanteessa olla apuakin.

– Itse koen, että ammattiyhdistysliikkeen huoli työpaikkojen katoamisesta ei näy meidän hallituspolitiikassa. Kompromisseja tehdään nyt jo liikaa.

Työväenpuoluetta tarvitaan

Perussuomalaiset ovat Salla Bisterin mielestä sosialidemokraatteja paremmin onnistuneet osoittamaan äänestäjille kuuntelevansa heidän huoliaan. Hallitusvastusta kieltäytyminen taas kertoo siitä, että vastuu pelottaa.

– Perussuomalaisissa on uutuudenviehätystä.  Heidän kanssaan on helpompi keskustella, vanhoilla puolueilla on usein vastaukset valmiina. Politiikan kieli on joskus hyvin vaikea. Perussuomalaisten saavutukset ovat aika vähäiset, jos sellaiseksi ei katsota muiden puolueiden terävöitymistä.

Sosialidemokraatteja tarvitaan, mutta Salla Bister katsoisi useammin peiliin. Toveri on toveri hyvässä ja pahassa.

– Meidän porukoissa on liikaa kateutta, menestymistä ei suoda. Harvoin kuulee kiitosta. Kuntavaalien jälkeen kun oli analyysi, niin en toista sellaista iltaa haluaisi. Toijalan Työväenyhdistys on silti hyvin toimiva yhdistys. Nuoria on mukana johtokuntatasolla asti. Ihmiset ovat tulleet mukaan innoissaan, sanoo Bister

Vanhat kuntarakenteet purettava

27. tammikuuta 1889 perustettua Akaan pitäjän Työmiesseuraa on luonnehdittu wrightiläiseksi liikkeen aateisän tehtailija Viktor Julius von Wrightin mukaan, mutta työväenyhdistyksen historiikin kirjoittaneen Esko Korkeamäen mukaan se ei sitä ollut. Säännöt sallivat käsityöläisten lisäksi muidenkin ”hyvämaineisten työmiesten” liittyä seuran jäseneksi, mikä wrightiläisyyteen ei muualla kuulunut. Sosialismi Akaaseen levisi kuitenkin laajemmin vasta vuoden 1905 suulakon alla.

Työväenliikkeen veteraani Edvard Metsola kutsuttiin Suomen Sosialidemokraattisen puolueen kunniajäseneksi puoluekokouksessa Helsingissä kesäkuussa 1955.
Työväenliikkeen veteraani Edvard Metsola kutsuttiin Suomen Sosialidemokraattisen puolueen kunniajäseneksi puoluekokouksessa Helsingissä kesäkuussa 1955.

Tänään Toijalan Työväenyhdistys on vahva osa sosialidemokraattista liikettä ja vahvasti kiinni Akaan asioissa. Yhtenäinen Akaa pitäisi nyt Salla Bisterin mielestä ottaa tosissaan. Hän purkaisi vielä nopeammin kolmen kunnan rakenteen.

– Jos Akaa olisi pitkään toiminut kaupunki, olisiko meillä terveysasemat Kylmäkoskella ja Viialassa. Nyt on onneksi päästy yhteen lukioon. Välimatkat ovat täällä kuitenkin hyvin lyhyet. Minä uskon Akaaseen ja Toijalan keskustan arkkitehtuurikilpailu on hyvä avaus. Se pitää vain viedä kunnialla loppuun, sanoo Bister.

– Toijalalaisena pitää ymmärtää kyllä sekin, jokin palvelu keskitetään johon muuhun taajamaan. Toisaalta Akaa tarvitsee myös vahvan kaupunkikeskustan, jossa pystytään myös kaupalliset palvelut turvaamaan.

Kylän miehet vahtivat nurkkia

Akaa on kuitenkin ilmoittanut valtiovarainministeriölle halunsa selvittää kuntaliitosta Valkeakosken ja Urjalan kanssa. Tämä tehtiin, koska laki sitä vaati.

– Ei siitä mitään tule. En löydä järkiperusteita liitokselle, puhutaan jo niin isosta alueestakin, että se ei mitenkään toimi. Meidän täällä pitää nyt keskittyä Akaan rakentamiseen. Jo tehdyt liitokset ovat syöneet tarpeeksi voimiamme ja Akaan pitää saada työrauha. On vihdoinkin aika rakentaa yhteinen Akaan, nyt tässä on ollut vähän sellainen tilanne, että kylän miehet vahtivat omia nurkkiaan, nauraa Bister.

Salla Bister pitää sinänsä ymmärrettävänä, että ihmiset puolustavat omia taajamiaan, mutta nyt on aika tehdä asioita toisin. Sen sanoo jo valtiontalouskin. Akaassa toimii kuitenkin kolme työväenyhdistystä, joilla on puheenjohtaja Bisterin mukaan asialliset välit, harvoin kuitenkin yhteistä säveltä.

– Jos jotakin syytetään, niin yleensä aina Toijalaa. Osa porukasta kyllä ymmärtää, että jotakin talouden tasapainottamiseksi ja rakenteiden tehostamiseksi on tehtävä, mutta hyötyjen katsotaan vain tulevan Toijalaan. Vanhat kunnat ovat painolasteina, ehkä minullakin Toijala. Pelkään kuitenkin, että tällä menolla hyöty jää saamatta kaikilta.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kiinnostaa Salla Bisteriä, joka opiskelun ohella työskentelee päivittäistavarakaupan apulaismyymäläpäällikkönä. Politiikka, muun muassa valtuuston ja kaupunginhallituket jäsenyydet, vie nyt lähes kaiken vapaa-ajan, mutta siitä hän kertoo myös saavansa hyvin paljon.