Akaan koulujen henkilöstöstä epätavallisen suuri osuus, lähes neljäsosa, työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa – osa vuodesta toiseen. Valtuutettu Jaakko Leinonen nosti tämän esiin 18.5.2021 julkaistussa mielipidekirjoituksessaan , kuten valtuuston puheenjohtaja Janita Puomila 20.5.2021. On hyvä, että tästä keskustellaan. Poliittista tahtoa asian korjaamiseksi on ollut ennen vaalejakin: sivistyslautakunnassa asiaa on käsitelty koko valtuustokauden ajan toistuvasti, ja Vihreä ryhmä on tuonut aihetta esiin paitsi siellä myös henkilöstöjaoksessa.
Viime vuonna Mikä Setälä (kd) ja 12 muuta valtuutettua pyysi selvitystä kouluhenkilöstön määräaikaisuuksista, niiden vaikutuksista lapsiin ja henkilöstöön. Vihreiden Hanni Joronen esitti marraskuussa 2020 kaupungin hallituksessa konkreettisten ratkaisujen etsimistä viranhaltijoiden ja lautakuntien yhteistyönä. Jaana Saramies (vihr) esitti samaa valtuustossa, missä se lopulta voitti täpärästi. Vihreät oli tuolloin valtuustoryhmistä ainoa, jotka yksimielisesti halusivat löytää ratkaisun ja vakauttaa kouluhenkilöstön – ja koululaisten – olot. Muiden ryhmien äänet hajautuivat. Valtuuston päätöksestä huolimatta yhteistyötä tai tahtotilaa määräaikaisuuksien vähentämiseksi ei ole ollut, eikä varsinkaan käytännön keinoja.
Vihreä ryhmä kysyi huhtikuun (2021) valtuuston kokouksessa viranhaltijoilta, mitä marraskuun valtuuston päätöksen mukaiselle kartoitukselle ja yhteistyölle kuuluu. Vs. sivistysjohtaja Virve Jämsen kertoi havainneensa määräaikaisuuksien suuren osuuden ja pyrkivänsä löytämään keinoja tilanteen kehittämiseksi esimerkiksi ensi vuoden henkilöstösuunnittelussa. Aihe ei herättänyt tuolloin kokouksessa suurempaa keskustelua.
Akaa pyrkii strategiansa mukaisesti olemaan luotettava työnantaja, joten onhan kaupungilla motivaatiota löytää innovatiivinen ratkaisu, joka toisi jatkuvuutta henkilöstön ja siten myös oppilaiden arkeen?
Viialan yhtenäiskoulun (VYK) oppilaat ovat saaneet reilun osan väliaikaisuudesta. Sisäilmaongelmien myllerryksessä henkilöstövaihdokset olivat ymmärrettäviä, mutta vielä neljän vuoden jälkeenkin VYK:in opettajista 37,7 prosenttia on määräaikaisia. Määräaikaisen kouluhenkilökunnan osuutta voi pitää tavanomaisena, kun se on alle 20 prosenttia. Tässä olisi jo tarpeeksi säätövaraa pieneneviä ikäluokkia ajatellen. VYK:ssä väliaikaisen henkilökunnan määrä on kestämätön, lähemmäs 20 prosenttiyksikköä enemmän. Määräaikaiset työsuhteet vaarantavat tavoitteen opetushenkilökunnan pätevyydestä.
Koulunkäyntiohjaajista 36,5 prosenttia ja henkilökohtaisista avustajista 94,1 prosenttia työskenteli määräaikaisena syksyn 2020 selvityksessä. Koulunkäyntiohjaajien ja henkilökohtaisten avustajien asema työmarkkinoilla on perinteisesti ollut heikko, määräaikaisuuksien vaihtoehtona tarjotaan toistuvia lomautuksia. Ottaen huomioon ohjaajien ja avustajien matalan palkkatason, on vaikea uskoa tavan olevan tehokas säästökeino. Ja säästökeinona se harmillisesti kohdistuu erittäin naisvaltaiselle alalle. Työllistämällä koulunkäyntiohjaajat toistaiseksi voimassa olevilla työsopimuksilla – tai edes muutamien vuosien määräaikaisilla sopimuksilla – Akaa toimisi strategiansa mukaisesti ja kenties voisi tuottaa kipeästi kaivattuja palveluja, kuten loma-ajan kerhotoimintaa.
Tampere hakee parhaillaan 104 koulunkäynninohjaajaa vakituiseen työsuhteeseen. Akaan kaupunki ei voi sokeasti luottaa, että määräaikaiset työntekijät toistuvasti hakevat ”kesätauon” jälkeen omaa työtään myös seuraavaksi lukuvuodeksi. Ei varsinkaan nyt, kun naapurikaupungit tunnustavat vakituisen henkilökunnan arvon. Tutut aikuiset tuovat turvaa ja jatkuvuutta lasten elämään ja koulunkäyntiin. Toteutuuko tämä Akaan kouluissa?
Koululaisten kannalta jatkuvuuden puute tarkoittaa sitä, että aikuiset arjessa vaihtuvat tavallista enemmän. Lapset hyvästelevät tutun koulunkäyntiavustajan kerta toisensa jälkeen. Tai tutustuvat uuteen opettajaan – jolla on oma urakkansa ottaa haltuun luokka, työyhteisö ja sen työtavat – joka syksy. Väliaikaisuus vaikeuttaa työtapojen, -taitojen ja ilmapiirin pitkäjänteistä kehittämistä.
Koulu pyörii vuodesta toiseen, samoin koulun yhteydessä toimiva APIP-kerhotoiminta (aamu- ja iltapäivätoiminta). Tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on noussut. Henkilökuntaa tarvitaan siis nyt ja tulevaisuudessa. Opetus- ja ohjaustyö ei ole kausityötäkään, kun sitä tehdään yli 9 kuukautta vuodessa. Tilanne ravistelee koululaisten vanhempien ja muiden kaupunkilaisten oikeustajua. Kaupunki ei voi heittää hyviä työntekijöitä tuuleen joka kevät ja odottaa hyvien palaavan kutsuttaessa jakamaan lasten arkea.
Vihreä valtuustoryhmä
Katri Kuusisto
sivistyslautakunnan jäsen ja varavaltuutettu
Kati Kuusisto
valtuutettu ja henkilöstöjaoston jäsen
Hanni Joronen
valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen
Jaana Saramies
valtuutettu ja perusturvalautakunnan varajäsen
