Katsotaan asiaa miltä kantilta hyvänsä, niin paras keino säästää sote-menoissa on sijoittaa nuorten mielenterveysongelmiin.
Psyykkiset sairaudet ovat pääosin nuorten ja nuorten aikuisten sairauksia. Nuorten mielenterveydestä puhutaan, mutta samaan aikaan meidän terveydenhuoltomme resursseista suurin osa käytetään vanhuuteen. Ei suinkaan hyvään hoivaan, vaan entistäkin erikoistuneimpiin menetelmiin, joilla meitä pidetään hengissä vaikeiden sairauksien vuoksi.
Psykologian dosentti Klaus Lehtinen on tehnyt vertailun. Jos vaikeasti sairaan ihmisen elämän pidentäminen keskimäärin kolmelle kuukaudella maksaa 160 000 euroa, niin samalla rahalla pystyisi ostamaan 20–30 nuorelle ihmiselle psykoterapiaa. Tämä ei tarkoita, ettei ns. kuolemansairaita pitäisi hoitaa, mutta onko oikein ajateltu, mihin kannattaa sijoittaa.
Kun masentunut nuori saadaan kuntoutettua työelämään, hän tekee töitä, elää hyvää elämää ja maksaa veroja. Hän elää monta vuotta enemmän kuin potilas, jonka elämän viimeisiä kuukausia pidennetään erikoismenetelmin. Hyvästä syystä voi myös kysyä, kuinka laadukasta elämää nämä viimeiset kuukaudet ovat.
Lievät masennus- ja ahdistustilat ovat melkein yhtä yleisiä kuin flunssa puhumattakaan siitä, miten yleistä psyykkinen sairastaminen on.
Epidemia on lisännyt mielenterveyspalvelujen tarvetta etenkin nuorten parissa. Paljon puhutaan nuorten työpaikoista, mutta yhtä lailla pitäisi puhua nuorten työkunnosta. Nyt on tarvetta etenkin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluille.
Matalan kynnyksen palvelu toimii ennalta ehkäisevästi. Kun nuori saa ajoissa terapeuttista, psykososiaalista tukea, hän voi välttää tilanteen, jossa päädytään vuoden tai kolmen, jopa pidempiaikaiseen psykoterapiaan.
Jos tällaisia matalan kynnyksen vaihtoehtoja saataisiin lisää, ne keventäisivät myös psykoterapeuttien työtaakkaa ja samaan aikaan ne, jotka tarvitsevat psykoterapiaa, pääsisivät nopeammin terapiaan.
Psykoterapiasta vietiin resursseja 90-luvun laman aikana 30–40 prosenttia. Niitä resursseja ei koskaan ole palautettu. Nyt maailman onnellisin kansa potee masennusta ja jää sairaseläkkeelle kaikessa hiljaisuudessa.
Näemme fyysiset sairaudet, kun vaikkapa jalka on poikki tai kädessä on ihottuma. Jos näkisimme ihmisen mielen samalla tavalla kuin näemme ihmisen ruumiin, terveydenhuolto muuttuisi ja sote-puolelle saataisiin todellaisia säätöjä. Usein unohtuu se, mistä kaikki lähtee – ihmisen mielestä.
Kirjoittaja on Akaan Seudun päätoimittajan Jarno Keskisen sijainen tämän vanhempainvapaan ajan. Pusa on Lempäälän-Vesilahden Sanomien päätoimittaja. Lempäälän-Vesilahden Sanomat ja Akaan Seutu kuuluvat Pirmediat-konserniin.
