Akaan koulujen tilanne on puhuttanut kuntalaisia jo vuosia. Kaupungin rakennuskanta on monilta osin tullut tiensä päähän ja korjausrakentamisessa on ollut omat haasteensa ja epäonnistumisensa. Positiivisiakin tarinoita onneksi jo on. Viialan taajamassa lapset saavat viimein käydä koulua terveissä väistötiloissa, ja Viialaan rakentuu sekä uusi yhtenäiskoulu että monitoimihalli. Kylmäkoskella koululaiset viettävät koulupäivänsä uudessa rakennuksessa. Eteenpäin siis mennään!
Kun Viialan ja Kylmäkosken tilanne on nyt saatu vähintään hyvälle tolalle, niin on tullut aika suunnitella Toijalan taajaman kouluverkkoa. Lähtötilanne ei ole erilainen muihin taajamiin verrattuna. Nahkialan koulu on korvattava pikaisella aikataululla, Pappilan ja Arvo Ylpön koulujen elinkaari on selvitysten mukaan enintään 5–10 vuotta. Oman mausteensa palettiin tuo Toijalan yhteiskoulun ja lukion rakennukset, joista juuri on teetetty korjauskustannusten arvio. Hintalappu on huikea.
Kuntalaisena tuntuu siltä, että olemme mahdottoman edessä pelkästään jo koulujen kuntoon saattamisessa. Näyttää myös siltä, että asioita ratkaistaan yksi kerrallaan katsomatta kokonaisuutta pidemmälle tulevaisuuteen.
Monissa suunnitelmissa on ensinnäkin lähdetty siitä, että lasten määrä Akaassa vähenee radikaalisti. Tähän nojautuen tehdään suunnitelmat liian pienille rakennuksille, kuten Kylmäkosken koulun osalta pääsi käymään: koulu suunniteltiin 100 oppilaan kouluksi ja on jo käynyt pieneksi. Viialan yhtenäiskoulua käy tällä hetkellä hieman yli 800 oppilasta, ja uudessa koulussa tulee olemaan tilaa 750 oppilaalle. Tämäkö on se mentaliteetti, jolla Akaa rakentaa itsestään muuttovoittoisen ja elinvoimaisen kunnan?
Moni asia tässä kokonaisuudessa laittaa miettimään, miksi Akaa ei voisi nostaa katsettaan horisonttiin ja yhdistää erilaisia toimintoja uudisrakennuksiin. Miksi me rakentaisimme pelkän koulun, jos voisimme saman katon alle saada kirjaston, päiväkodin, yhdistysten kokoontumistiloja tai vaikkapa valtuustosalin? Tarve kaupungintalollekin on ilmeinen, mutta sellaista ei enää tule rakentaa erilliseksi rakennukseksi. Monen päiväkotirakennuksen elinkaari on tiensä päässä, varhaiskasvatuksen tarpeita ei saa unohtaa, kun mietitään kouluverkkokokonaisuutta. Miltä kuulostaisi näin alkuun miettiä mahdollisuutta sijoittaa Nahkialan päiväkoti uuden Nahkialan koulun kanssa saman katon alle sen sijaan, että tekohengitämme korjauskelvottoman päiväkodin rakennuksia vuosikausia erinäisillä remonteilla?
Kouluverkkoasiassa täytyy ehdottomasti miettiä koulunkäyntialueet uudelleen. Samoin rakennusten sijoituspaikat ovat kriittisen tärkeitä. Sopivia tontteja ei tunnu löytyvän, usein on vähintään purettava jotakin alta pois ennen kuin päästään rakentamaan. Vaikka aikataulupaine on kova ja asioita on saatava eteenpäin, niin kokonaisuus ja muidenkin toimintojen kuin ainoastaan koulujen tarve on otettava huomioon. Samoin suunnittelussa on otettava huomioon tilojen käyttäjät. Osallistamalla koulun henkilökunta, oppilaat ja muut toimijat projekteihin saadaan ensiarvoisen tärkeää tietoa siitä, millainen ympäristö tukee tarpeita nyt ja tulevaisuudessa.
Yhtä kaikki. Akaa tarvitsee tulevaisuudessa uusia asukkaita ja veronmaksajia, jotta pääsemme kestävälle kehityksen tielle. Se edellyttää järkeviä, monimuotoisia ja rohkeita investointeja. Mikä nyt tuntuu kustannuksiltaan liian isolta, maksaa pidemmällä tähtäimellä itsensä takaisin. Purukumiratkaisujen aika saa olla ohi. Tärkeimpiä palveluita nykyisten asukkaiden ja uusien kuntalaisten kannalta ovat toimivat varhaiskasvatus-, koulutus- ja sivistyspalvelut, terveyspalveluita unohtamatta. Kouluverkkokokonaisuus ja sen vaikutukset ovat yksi Akaan tärkeimmistä veto- ja pitovoimatekijöistä tulevaisuudessa. Huolehditaan siitä, että tässä ei Akaan pito lipsu!
Mari Yli–Koivisto
kuntavaaliehdokas (kok)
Kommentointi on suljettu.