Kaupungin omat päätökset sekä koronan positiiviset vaikutukset kuntatalouteen auttoivat kattamaan alijäämät – Valtuustoon tarvitaan tahtoa, jolla Akaa saadaan kasvuun

Jaakko Leinosen mukaan Akaan valtuustoon tarvitaan tahtoa, jolla Akaa saadaan kasvuun ja Akaaseen saadaan työpaikkoja ja uusia investointeja. Kuva: Juha Kosonen

Akaa syntyi, kun Toijala ja Viiala yhdistyivät uudeksi Akaan kunnaksi. Kylmäkoski liittyi Akaaseen vuoden 2011 alusta. Tuolloin saimme merkittävästi kuntaliitosrahoja. Kolmen kunnan kuntarakennetta ei purettu kuitenkaan riittävän ajoissa ja raskas rakenne aiheutti taloudellista ahdinkoa. Nyt vihdoin kesällä 2021 saamme uuden hyvinvointikeskuksen ensimmäisenä konkreettisena esimerkkinä kuntaliitoksen synergiaeduista, jossa yhdistyy 10 eri hyvinvointipisteen toiminta.

Korona eli COVID-19 virus on Suomessa vaikuttanut noin vuoden koko kansan toimintaan. Harmillinen virus vaikeuttaa koko kansan toimintaa. Suomen valtio nykyisen hallituksen johdolla teki viime vuonna lisätalousarvioita noin yhdellätoista miljardilla eurolla. Kaikki lisätalousarviot ovat Suomen valtiolle lisävelanottoa, jotka meidän veronmaksajien tulee ennemmin tai myöhemmin maksaa takaisin velanantajalle. Tätä nykyisen hallituksen anteliasta rahanjakopolitiikkaa on kiitelty monissa yhteyksissä etenkin kunnissa.

Akaa saanee kuitattua syntyneet talouden alijäämät vuoden 2020 tilinpäätöksessään. Syntynyttä alijäämää oli yli 8 miljoonaa euroa vuoden 2019 tilinpäätöksessä, joka tulee kuntalain mukaan kunnan kattaa.

Erittäin hyvään Akaan taloudelliseen tulokseen vuodelta 2020 on monia syitä. Nykyinen valtuusto valitsi kaupunginjohtajaksi Antti Peltolan. Kaupunginjohtajan esityksestä on edennyt monta Akaan kehityksen kannalta positiivista asiaa. Taloudellisen tuloksen kannalta oleellisia vaikutuksia ovat olleet kiinteistöjen yhtiöittämisen aloittaminen, poistoaikojen pidentäminen ja omaisuuden myyminen mainitakseni Akaan omia toimia.

Ulkopuolelta annettuna tekijänä on tullut koko maailmaa ravisteleva koronavirus. Koronan vaikutukset Akaan talouteen ovat olleet merkittävät. Akaa on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsen ja tilaa täten erikoissairaanhoidon Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Koronan vaikutuksesta Akaankin palvelukiintiötä ajettiin alas ja vuodelta 2020 erikoissairaanhoidon lasku on huomattavasti alempi, joka tuo hetkellisen helpotuksen Akaalle mutta tulee maksettavaksi tänä tai ensi vuonna.

Valtion koronatuet ovat Akaalle olleet vuonna 2020 noin 4,8 miljoonaa euroa. Laskennallisesti koronasta johtuneet käyttötalouden menolisäykset ovat olleet noin 2 miljoonaa euroa ja verotulojen menetykset noin yhden miljoonan. Nettona siis Akaa sai noin 1,8 miljoonaa koronatukea yli syntyneiden menojen, eli samanaikaisesti Akaa on omilla päätöksillään edesauttanut talouden alijäämien kattamista, ja koronan tuomat positiiviset vaikutukset kuntatalouteen auttoivat Akaata kattamaan syntyneet alijäämät.

Olen omalta osaltani esittänyt tai kannattanut vuodesta toiseen taloudellisia toimenpiteitä, joilla kuntamme taloutta saadaan parannettua.  Olen ollut kannattamassa esimerkiksi Mäntymäen myyntiä ja palvelun ulkoistamista, palvelusetelimallin laajentamista, yksityisen joustavan resurssin käyttöä esimerkiksi päivähoidossa ja kunnallisveroprosentin laskua.

Akaa on saanut nyt kaksi merkittävää avustusta valtiolta, kuntaliitokseen ja koronaan. Minusta nyt tarvitaan Akaan valtuustoon tahtoa, jolla Akaa saadaan kasvuun ja Akaaseen saadaan työpaikkoja ja uusia investointeja. Olen edelleen valmiina kuntamme eteen tekemään työtä Akaassa ja Pirkanmaalla.

Jaakko Leinonen

Kuntavaaliehdokas (kok)