Huhtikuun kuntavaalit lähestyvät, ja keskeiseksi puheenaiheeksi on nousemassa aivan ansaitusti verotus ja erityisesti sen korkea taso omassa kotikunnassamme.
Halsua, Veteli, Teuva, Pelkosenniemi, Reisjärvi ja Akaa. Siinä lyhyt poiminta Suomen kovimmista kuntaverottajista. Syrjäinen sijainti on asia, jonka vaikutuksia kunnan talouteen voi yrittää paikata korkealla veroprosentilla. Kun oma kotikuntamme kuitenkin sijaitsee valtakunnan ykköspaikoilla, pääradan varressa, on perusteltua kysyä, miten ihmeessä olemme päätyneet Akaassa yhdeksi Suomen kovimmista kuntaverottajista?
Kuntavero on kuin minkä tahansa arjessa käyttämämme palvelun jäsenmaksu: maksu veloitetaan automaattisesti, ja tätä vastaan saat odottamaasi palvelua. Markkinataloudessa eli meitä kaikkia ympäröivässä talousjärjestelmässä markkinat määräävät tarjonnan ja kysynnän tasapainon. Tuotteen tai hyödykkeen (esimerkiksi Netflix-suoratoistopalvelu, lähitilan peruna tai Akaan kaupungin tarjoamat palvelut) kysytty määrä on sitä suurempi mitä alhaisempi hyödykkeen hinta, ja sama toimii päinvastoin. Korkea hinta korreloi tavallisesti myös hyödykkeen korkean laadun kanssa.
Onkin perusteltua kysyä: ovatko Akaan kaupungin tarjoamat palvelut todella laadultaan niin ylivertaisia, että niistä on perusteltua pyytää maksuna miltei koko Suomen kovin hinta? Vai onko kenties niin, että palveluiden tuotantoa ei ole osattu johtaa niin, että tuotanto toimisi yhtä tehokkaasti kuin sen 2020-luvun digitalisoituneessa maailmassa tulisi toimia? Tehoton tuotanto on usein myös se juurisyy, jonka takia mistä tahansa tuotteesta tai hyödykkeestä joudutaan perimään sen loppuasiakkaalta (liian) korkeaa hintaa.
Palataan hetkeksi vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaan Arto Koskisen Akaan Seudussa 17.2. julkaistuun kirjoitukseen Verot ovat kaikkien ystävä. Siinä Koskinen sortuu monimutkaisten asioiden tahalliseen yksinkertaistamiseen. Koskinen puhuu kauniiseen sävyyn efektiivisestä kuntaverosta ja yrittää tämän turvin valkopestä Pirkanmaan toiseksi kovinta veroprosenttia jotenkin keinotekoisesti pienemmäksi synniksi kuin se itse asiassa onkaan.
Käännellään näitä lukuja sitten ympäri tai ämpäri, totuus ei siitä kauniimmaksi muutu: Akaan efektiivinenkin veroaste on Suomen 20:nneksi korkein. Koskisen alkuperäisessä kirjoituksessa mentiin populismissa jopa niin pitkälle, että kuntavaaliehdokkaalta pääsi unohtumaan suomalaisen verotuskäytännön perusasiat eli valtionverotuksen ja kuntaverotuksen väliset erot. Pääomatulojen verotushan tapahtuu täysimääräisesti valtionverotuksessa ja ansiotulojen verotus sekä valtion- että kunnallisverotuksessa.
Itselleni kuntalaisena kotikuntamme takavuosien jatkuvat veronkorotukset näyttäytyvät lähinnä helpoimpana ja laiskimpana keinona paikata kunnan taloushaasteita. Veronkorotusten voidaankin katsoa olevan eräänlainen käänteinen juustohöylä, jossa rohkeus ei riitä tarkemmin kohdennettuihin toimiin ja lopputulos saavutetaan lopulta jakamalla kurjuutta kaikille tasaisesti.
Tämä tie on nyt ehdottomasti kuljettu loppuun ja kuntaveron suunnan on käännyttävä lähivuosina alaspäin. Talous on makrotasolla perusolemukseltaan kaoottista, ja tunnetun sanonnan mukaisesti kaikki vaikuttaa kaikkeen. Näin ollen ei ole olemassakaan mitään yksittäistä hopealuotia, jolla Akaan taloushaasteet saataisiin täysimääräisesti paikattua. Uskon itse henkilökohtaisesti siihen, että panostamalla muun muassa kaupunginhallinnon digitalisaatioon sekä Akaan kaupunkikuvan positiiviseen brändimarkkinointiin pystymme kyllä kääntämään myös kuntaveroprosentin alaspäin.
Tommi Vihervaara
Kuntavaaliehdokas (kok)
Kommentointi on suljettu.