Sanomalehdet ja kaupunkilehdet ovat ylivoimaisesti tärkeimmät mediat, kun suomalaiset hakevat tietoa äänestyspäätöksensä tueksi huhtikuun 2021 kuntavaaleihin. Tämä selviää IROResearchin tammikuussa Uutismedian liiton toimeksiannosta tekemästä Kuntavaalimediat 2021 -tutkimuksesta.
Tulosten mukaan suomalaisista 58 prosenttia aikoo hakea tietoa äänestyspäätöksensä taustaksi painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä ja 42 prosenttia painetuista tai digitaalisista kaupunkilehdistä. Kolmanneksi eniten tietoa haetaan televisiosta ja neljännelle sijalle sijoittuu sosiaalinen media.
Mitä varmemmin tutkimukseen vastannut ilmaisi aikovansa äänestää kuntavaaleissa, sitä suuremmaksi sanomalehtien ja kaupunkilehtien merkitys kasvaa äänestyspäätöksen tukena.
Sosiaalinen media nousee sanomalehtien rinnalle nuorimpien, äänestämisaikeistaan kuitenkin vanhempia epävarmempien äänestysikäisten keskuudessa. Yli 55-vuotiailla sosiaalisen median antama äänestystuki on vain vähäinen.
Tarvetta luotettavalle tiedolle on, sillä lähes joka viides suomalainen pitää todennäköisenä, että joku ulkopuolinen taho pyrkii vaikuttamaan suomalaisten äänestyskäyttäytymiseen kuntavaaleissa. Miehistä vaikutusyrityksiä pitää todennäköisenä 22 prosenttia, naisista 13 prosenttia.
Kun vaikutuspyrkimyksiä todennäköisenä pitäviltä kysyttiin, mikä taho voisi pyrkiä vaikuttamaan äänestyskäyttäytymiseen, ylivoimaisesti useimmin mainittiin Venäjä. Sen nimesi yli 40 prosenttia avoimeen kysymykseen vastanneista. Vajaa kymmenes nimesi ääriryhmittymät tai -liikkeet.
Kuusi kymmenestä äänestämään aikovasta uskoo itse erottavansa jonkin ulkopuolisen tahon pyrkimykset vaikuttaa omaan äänestyskäyttäytymiseen kuntavaaleissa. Omia taitojaan epäilee vain joka kymmenes. Varmuus omista taidoista kasvaa iän myötä. Varmimpia taidoistaan ovat 55–64-vuotiaat miehet. Heistä kahdeksan kymmenestä uskoo erottavansa vaikutusyritykset.
Muiden suomalaisten taitoihin erottaa ulkopuolisen tahon vaikutuspyrkimykset luottaa vain 30 prosenttia suomalaisista. Vähiten muiden kykyihin luottavat 18–44-vuotiaat. Nuorimmat ovat tosin myös epävarmempia omista taidoistaan erottaa ulkopuoliset vaikutuspyrkimykset.
Neljä kymmenestä suomalaisesta pelkää yhteiskuntarahaa rikkovan ja eripuraa lietsovan vihapuheen määrän kasvavan, kun etenemme kohti ensi huhtikuussa järjestettäviä kuntavaaleja. Huolen jakavat kaikenikäiset.
Tutkimuksessa suomalaisia pyydettiin arvioimaan myös, kuinka todennäköisenä he pitävät tietoisesti harhaanjohtavan tiedonjaon kasvua. Useampi kuin joka toinen suomalainen pitää kasvua todennäköisenä tämän ja ensi vuoden aikana. Joka viides pitää jopa erittäin todennäköisenä, että ihmisten käsityksiä maailmasta, yhteiskunnasta tai muista ihmisistä pyritään tietoisesti vääristämään jakamalla virheellistä tietoa.
Sama tutkimus olisi mielenkiintoista teettää heti vaalien jälkeen. Moniko kertoisi havainneensa ilmiöitä, joista oli ollut etukäteen huolissaan? Akaan Seutu tekee kaikkensa, jotta paikallista sanomalehteä voidaan pitää paitsi tärkeimpänä, myös poikkeuksetta luotettavana tietolähteenä, kun äänestyspäätösten tueksi tarvitaan luotettavaa tietoa.
