Akaan kaupungin talous on huonossa hapessa. Parannuskeinoksi on valittu eräänlainen juopon isännän metodi. Ensin myydään metsät ja maat, sitten muuta omaisuutta ja lopuksi potkitaan palvelusväkeä kilometritehtaalle. Pitkän päälle tässä tulee pää vetävän käteen ja lopuksi, pelkään, kaikkein heikoimmassa asemassa olevat saavat taas kerran kantaa sen seurauksista kohtuuttoman taakan.
Luotettavien arvioiden mukaan jopa puolet pienituloisista, jotka olisivat oikeutettuja Kelan myöntämiin tukiin, eivät niitä saa. Yleisimpänä syynä pidetään etuuksien hakemisen vaikeutta. Vaaditaankin melkoista tietämystä ja perehtyneisyyttä, kun seikkailee Kelan tukiviidakossa. Lisäksi vähävaraisiin kohdistuva holhous ja kontrolli voivat olla syitä, joiden vuoksi jo valmiiksi nujerrettu ihminen ei yksinkertaisesti jaksa eikä kykene hakemaan hänelle kuuluvia etuuksia.
Kelan palveluista saa toki tietoa hyvin joko verkon tai paikallisten toimijoiden kautta, mutta tieto on usein tarvitsijan silmissä sirpaleista ja vaikeasti hahmotettavaa. Siksi ehdotankin, että Akaan kaupunki järjestää puolueettoman, Kelasta ja sosiaalitoimesta riippumattoman matalan kynnyksen palvelun, johon vaikeaan elämäntilanteeseen joutunut ihminen voi ottaa yhteyttä ja pyytää neuvoja tukihakemusten laadinnasta pelkäämättä tulevansa leimatuksi.
Koska Kelan tuet ovat toimeentulotuen puolikasta lukuun ottamatta valtiolta tulevaa rahaa, kaikki se lisä, mikä tätä kautta saadaan, koituu sekä yksilön että kaikkien yhteiseksi hyväksi. Luultavasti se myös helpottaa painetta harkinnanvaraisten tukimuotojen puolella ja siten omalta osaltaan vähentää sosiaalitoimen taakkaa. Lisäksi on tunnettu ja selvä tosiasia, että vähävaraisille suunnatut tulonsiirrot ovat nopeaa ja tehokasta elvytystä, joka tässäkin tapauksessa koituu paikallisen elinkeinotoiminnan hyväksi lähes täysimääräisenä.
Arto Koskinen (vas)