Järkyttyneenä olen saanut seurata koulukiusaamistapausta akaalaisessa koulussa. Kiusaamisen kohteeksi joutui kaksi ala-asteen neljäsluokkalaista tyttöä. Kiusaajia välitunnilla oli noin kahdeksan, sekä tyttöjä että poikia. Eräs kiusaaja esitti muun muassa seuraavaa: ”Tämä on sinun viimeinen päiväsi elossa. Ja huomenna on kuoleman päivä!” Hätääntyneet tytöt pillahtivat itkuun, mutta kiusaaminen jatkui ja jatkui vielä seuraavanakin aamuna, vaikka asiasta oli ilmoitettu jo opettajalle ja rehtorille heti samana päivänä ja osapuolia oli jo kuultu asiassa.
Koulukiusaaminen on aina ollut kouluissa yleistä. Sen muistan omasta ajastani koulussa. Silloin olin pakotettu hankkimaan itselleni hyvät itsepuolustustaidot, jolloin kiusaamiseni loppui kyllä lyhyeen. Kiusaaminen oli siis fyysistä.
Missä siis vika? Kotona, koulussa, yhteiskunnassa? Vai kaiken summa? Mitä teki tässä tapauksessa koulu? Tähän sopivat erään laulun alkusanat: Läpi nukkuvan maan istun yksin valveilla…
Sitten mennään yläasteelle, jossa opettajat ja rehtori kamppailevat osittain toisien ongelmien parissa. Osasta oppilaista saattaa tulla aikuisena myös rikoksentekijöitä. Älkääkö muuten kukaan sanoko, että näiden asioiden hoitamiseen on resurssipula. Ennen oli vielä vähemmän resursseja. Toivon asioiden menevän parempaan suuntaan.
Sauli Saunamäki
Akaa
Kolmen lapsenlapsen isoisä
