Akaa, Lempäälä, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Ylöjärvi reagoivat ihmisten maallemuuttohaluun – pirkanmaalaiskunnat kampanjoivat nyt ahkerasti

15.09.2020 12:21

OriPark-aktiviteettipuistosta varttuu Oriveden vetonaula. Pumptrack-rata kerää harrastajia. Orivedellä ollaan hyvin toiveikkain mielin uusien asukkaiden suhteen. Maalle muutto -trendi konkretisoituu paikkakunnan arjessa. (Kuva: Juha Jäntti)
OriPark-aktiviteettipuistosta varttuu Oriveden vetonaula. Pumptrack-rata kerää harrastajia. Orivedellä ollaan hyvin toiveikkain mielin uusien asukkaiden suhteen. Maalle muutto -trendi konkretisoituu paikkakunnan arjessa. (Kuva: Juha Jäntti)

Akaassa, Lempäälässä, Orivedellä, Pälkäneellä, Vesilahdella sekä Ylöjärvellä on tunnistettu kansalaisten keskuudessa virinnyt uudenlainen kiinnostus ja innostus muuttaa asumaan maaseudulle. Kunnat ovat voimistaneet markkinointiponnistuksiaan puhutellakseen ja koukuttaakseen mahdollisia maallemuuttajia. Kunnissa satsataan myös kesäpaikkakuntalaisiin, joita pidetään hyvin todennäköisinä asuinpaikan vaihtajina.

”Kyllä maalla on mukavaa”. Finn Trion 1970-luvun loppu puolella tekemä iskelmä on jälleen hyvin ajankohtainen.

Monissa Pirkanmaan kunnissa on virinnyt viime kuukausina aito luottamus siihen, että maaseutumainen elämäntapa on todellinen vaihtoehto voimakkaasti keskittyvässä ja kaupungistuvassa Suomessa. Kiinteistönvälittäjät ja pankkiirit tunnistavat myös signaalit, joiden mukaan maassamme ja maakunnassamme on uutukainen trendi. Se tekee kunniaa kirkonkylille, kylille ja taajamille.

Pälkäneen kunnan hallintojohtaja Anitta Hietaniemi teroittaa, ettei kesälomakauden päättyminen oli hiljentänyt pitäjän raitteja.

– Perjantaisin ja lauantaisin paikallisten elintarvikekauppojen pysäköintialueet ovat niin täynnä autoja, että vapaan parkkiruudun löytäminen on vaikeaa. Tämä on yksi realistinen signaali siitä, että meillä Pälkäneellä on enemmän väkeä kuin perinteisesti syyskuussa, hän sanoo.

Hietaniemi on kuullut monilta Pälkäneen luottamushenkilöiltä, että he ovat saaneet kyselyjä omakotitalotonteista sekä myytävinä olevista kiinteistöistä ja osakehuoneistosta.

– Tiedustelut osoittavat, että ihmiset ovat aktivoituneet selvittämään mahdollisia uusia asuinpaikkoja, hän päättelee.

Hietaniemi sanoo, että kunta tekee säännöllisesti tonttikauppoja. Tässä vaiheessa ei voi vielä sanoa varmasti, onko tonttikauppa vilkkaampaa kuin edellisinä vuosina.

– Faktaa on, että korona-ajan alettua Pälkäneen alueella on ollut noin 1 500 kännyköiden käyttäjää enemmän kuin tavallisissa oloissa. Pystymme päättelemään, että ihmiset ovat kesämökeillään, kakkoskodeissan, hän pohtii.

Pälkäneellä on 3 029 asuntokuntaa, ja kesämökkejä on 4 297. Hietaniemen mukaan kesäpaikkakuntalaiset ovat todellinen potentiaali paikkakunnan asukasluvun kasvattamiselle.

Pälkäne tunnetaan juurevana asumisen ja mökkeilyn pitäjänä. Nyt kunnassa satsataan Roholan alueeseen, jonka turvin paikkakunnan asukaslukua yritetään nostattaa. (Kuva: Sydän-Hämeen Lehti)
Pälkäne tunnetaan juurevana asumisen ja mökkeilyn pitäjänä. Nyt kunnassa satsataan Roholan alueeseen, jonka turvin paikkakunnan asukaslukua yritetään nostattaa. (Kuva: Sydän-Hämeen Lehti)

Orivesi markkinoi monipuolisesti

Kaupunginjohtaja Juha Kuusisto sanoo, että Orivesi on hyvin aktiivinen saadakseen oman osansa maaseudulle muuttoa suunnittelevista kansalaisista.

– Kaupunkimme uudet verkkosivut ovat hyvässä kuosissa. Olemme aktiivisia someviestinnässä. Satsaamme printtimainontaan. Osallistumme Asta-messuille. Tonttitarjontamme on esillä Etuovi.com-palvelussa, Kuusisto luettelee.

– Olemme valinneet neljä eri kohderyhmää, joista tavoittelemme uusia asukkaita Orivedelle. Tämä tapahtuu puoli vuotta kestävän digimarkkinointikampanjan turvin Facebookissa ja Instagramissa, hän tarkentaa.

Kaupunginjohtaja uskoo, että Oriveden aseman seudulle rakennettava hirsinen päiväkoti kohoaa merkittäväksi vetovoimatekijäksi.

– Oriveden ja Tampereen välinen matka taittuu junalla 24 minuutissa, Kuusisto lisää. – Orivedellä on merkittävät satsaukset liikuntapaikkoihin, kuten uuteen Pumptrack-rataan sekä OriPark-aktiviteettipuistoon. Meillä on remontoitu jäähalli ja laajoin aukioloajoin palveleva uimahalli sekä yhdistysvetoisina hankkeina toteutetut Hiihtomaa ja Elämysportaat; ne palvelevat koko perheen kuntoiluharrastusta, Kuusisto listaa.

Orivedellä on 4 513 asuntokuntaa ja 3 739 kesämökkiä.

Akaa satsaa palveluihin

Kaupunginjohtaja Antti Peltolan mukaan Akaa satsaa veto- ja pitovoimaansa. Valtteina ovat keskeinen sijainti, kaunis ympäristö ja monipuolinen luonto.

– Edistämme asuntorakentamista. Luomme edellytyksiä yritystoiminnalle. Tarjoamme perinteisiä yritysalueita ja avaamme uusia yrityspuistoja. Uusien yritysten nettolisäys on noin 50 per vuosi. Investoimme palveluihimme. Toijalaan nouseva hyvinvointikeskus ja Viialaan tulevat yhtenäiskoulu sekä liikuntahalli kohentavat merkittävästi palvelutarjontaamme, Peltola kertoo.

Peltolan mukaan Akaan kehitys pohjaa pitkälle päärataan. Myös BestParkin uusi matkaparkki Toijalan Satamassa on merkityksellinen hanke matkailijoiden vinkkelistä.

Akaassa on 7 815 asuntokuntaa ja 887 kesämökkiä.

Akaassa on jatkossa yhä monipuolisempia palveluita muun muassa Toijalan Sataman alueella. Kuva: Mikko Peltoniemi, Akaan Seutu.

Kiireettömän läsnäolon kunta

Kunnanjohtaja Tuomas Hirvonen muistuttaa, että Vesilahti on kuntastrategiansa mukaisesti kiireettömän läsnäolon kunta.

– Meillä kunnalla on aikaa asiakkailleen ja vastaavasti asukkaillamme toinen toisilleen, hän avaa.

Hirvonen odottaa menestystä Lammasniemen omarantaisille omakotitalotonteille ja Metsämantereen vihreän infran ja yhteisöllisen asumisen tonteille.

– Tämän syksyn aikana otamme käyttöön Asumalla omaksi -konseptin. Siinä vuokraajalle varataan mahdollisuus vuokranmaksun yhteydessä siirtää samassa suhteessa tontin omistusta itselleen, kunnanjohtaja kertoo.

Hirvonen painottaa, että Vesilahden kunnan arvot ja paikkakunnalle muuttoa ajattelevien kansalaisten arvomaailmat kohtaavat nyt entistäkin selkeämmin.

Vesilahdella on 1 763 asuntokuntaa ja 1 739 kesämökkiä.

Tamperelainen Mika Pelttari on ostanut vanhan hirsitalon piharakennuksineen Vesilahdelta. Hän toteuttaa sinne suuren unelmansa: maatilamatkailuyrityksen. (Kuva: Tuula Joof)
Tamperelainen Mika Pelttari on ostanut vanhan hirsitalon piharakennuksineen Vesilahdelta. Hän toteuttaa sinne suuren unelmansa: maatilamatkailuyrityksen. (Kuva: Tuula Joof)

Lempäälän vetonaulana kyläkoulut

Kunnanjohtaja Heidi Rämö odottaa paljon Lempäälän voimakkaasti uudistuvalta kuntakeskukselta.

– Sen osalta markkinoimme asumista NovaLempäälän puutarhakaupunki -ajatuksella, hän konkretisoi.

– Asemanseutu on oiva paikka asua liikkuvalle kuntalaiselle. Junalla pääsee 11 minuutissa Tampereelle, kunnanjohtaja lisää.

Rämö luottaa Lempäälän omaksumaan positiivisuusbrändiin, jonka slouganina on Lempäälä – kunta, joka sanoo Kyllä!.

– Viestimme asenteestamme ja ratkaisukeskeisyydestämme. Ne luovat pohjan sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle. Muualta muuttanut ihminen otetaan vastaan ilolla ja ystävyydellä, Rämö lupaa.

Rämö nostaa esille Lempäälän vahvan kouluverkon. Hän on vakuuttunut siitä, että muun muassa kyläkoulut on vahva vetovoimatekijä.

Lempäälässä on 9 875 asukaskuntaa ja 1 124 kesämökkiä.

”Kehitämme uusia asuinalueita”

Kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto sanoo, että Ylöjärvi huolehtii monipuolisesta tonttitarjonnasta.

– Kehitämme uusia houkuttelevia asuinalueita, hän tarkentaa.

Sorvannon mukaan Ylöjärvi menestyy, kun se kehittää liikenneyhteyksiä ja joukkoliikennettä.

– Olemme käynnistämässä kaupunkimarkkinointikampanjan, jolla Ylöjärven vetovoimaisuutta asumispaikkakuntana tuodaan vahvasti julki, hän paljastaa.

Ylöjärvellä on 13 985 asuntokuntaa ja 4 544 kesämökkiä.

MATTI PULKKINEN

Ylöjärven kehitys- ja kasvuodotukset ovat Mäkkylän pelloissa. Niiden tulevan käytön suunnittelu on parhaillaan käynnissä. (Kuva: Rami Marjamäki)
Ylöjärven kehitys- ja kasvuodotukset ovat Mäkkylän pelloissa. Niiden tulevan käytön suunnittelu on parhaillaan käynnissä. (Kuva: Rami Marjamäki)