Poikamme aloitti tänä syksynä kuudennen luokan yhteiskoulussa. Tytär jatkaa vielä vanhassa koulussa ala-asteella. Olen todella huolissani tuntikehyksestä, joka pojan lukujärjestykseen on merkitty. Opetusta on maanantaisin viisi tuntia, muina päivinä kolme. Seuraavassa jaksossa on luvassa jopa kahden tunnin päiviä. Usein tunneistakin menee osa järjestyksen pitämiseen ja poikkeustilanteeseen liittyviin asioihin, kuten käsien pesuun ja järjestäytymiseen. Miten koululaiset voivat tällaisilla tuntikehyksillä oppia koulussa juuri mitään?
Kuulin, että huolimatta koulun sinänsä selkeistä ohjeistuksista hygieniaan ja muuhun toimintaan liittyen, esimerkiksi ruokatauolla koulun ruokala on tupaten täynnä koululaisia. Onko järkevää tuputtaa käsidesiä ja käsien pesua joka välissä, ja sitten ohjata koululaiset ruokailemaan vieri vieressä?
Jos lapset saavat oireita koulussa tai sairastuvat koronaan, vaikuttaa se myös meidän vanhempien tilanteeseen, esimerkiksi työssäkäyntiin. Punnitsemme siis hyötyjä ja riskejä siltä kannalta, kannattaako meidän ylipäätään lähettää lapsia kouluun.
Vanhempina jouduimme joustamaan kahden kouluikäisen lapsemme kanssa viime keväänä huomattavasti etäopetuksen järjestämiseen liittyvissä asioissa. Olemme kuitenkin pohtineet, onko järkevää ohjata lapsemme kouluun melko olemattoman opetuksen takia vain olemaan sairastumisriskissä.
Jos tuntikehykset ovat tällaiset, voisiko tunnit edes järjestää neljänä päivänä viikossa useampi tunti kerralla ja yhtenä päivänä viikossa etäopetusta? Jos tämä etäopetus oli niin laajasti mahdollista viime keväänä, en ymmärrä miksi ei kunta voisi tällaista järjestelyä tehdä nyt, koska poikkeustilanne edelleen jatkuu.
Nykyisissä suurehkoissa opetusryhmissä ei koululaisen yksilölliseen huomioimiseen ylipäätään jää aikaa, eikä varsinkaan näillä tuntikehyksillä. Olemme siis todella huolissamme siitä, saavatko lapsemme riittävät valmiudet peruskoulussa jatko-opintoihin.
Tiedossamme on, että esimerkiksi Hämeenlinnassa viidesluokkalaisten päivät ovat keskimäärin kuusituntisia. Akaa on valinnut ehdottoman minimin opetuksen järjestämisessä. En ymmärrä sitä, että maksamme yhtä Suomen suurimmista kunnallisveroista eikä tällainen perusasia kuin lasten koulussa käyminen edes ole kunnossa.
Lauri Kervinen
Akaassa tuntijako menee siten, että 6. luokilla on 25 vuosiviikkotuntia, 7. luokilla 29 vuosiviikkotuntia, 8. luokilla 29 vuosiviikkotuntia ja 9. luokilla 30 vuosiviikkotuntia. Yksi vuosiviikkotunti vvt on 45 minuuttia. Akaassa on perusopetuksessa käytössä valtakunnalliset minimituntimäärät eli 1.-9. luokilla yhteensä 222 vvt.
Toijalan yhteiskoulussa päivän sisäiset opetustunnit ovat 75 minuutin pituisia. Hahmottamista helpottaa esimerkki, että 3 kertaa 75 minuutin oppitunti päivässä vastaa viittä 45 minuutin oppituntia päivässä. Toteutamme opetusta lukiossa ja yhteiskoulussa saman pituisina tunteina, koska meillä on paljon yhteisiä opettajia ja sama rytmi tuo myös kouluun yhteisöllisyyttä, sillä opettajilla on mahdollisuus taukojen aikana vaihtaa ajatuksia. Muita yleisiä tuntien pituuksia eri kouluilla ympäri maata on 45 minuuttia, 60 minuuttia ja 90 minuuttia.
Yhteiskoulussa on myös käytössä 5 noin 7 viikon jaksoa, joissa jonkin verran saattaa viikoittaisten tuntien määrä vaihdella, mutta keskimäärin opiskellaan alussa mainitsemani verran vuosiviikkotunteja.
Valitettavasti jouduimme perumaan tulevien kutosten vanhempainillan keväältä, jossa olisi voitu avata tätä tuntien rytmitystä. Mielellämme pitäisimme oppilaille enemmän tunteja, mutta meitä sitoo tämä valtakunnallinen minimituntimäärä, joka on paikallisesti päätetty.
Kirjoituksessa viitattiin Hämeenlinnan koulujen tuntijakoon, jossa 1.-9. luokilla on yhteensä 224 vvt eli kaksi tuntia enemmän, mutta sielläkin 6.-9. luokilla on saman verran tunteja kuin Akaassa.
Jorma Ojala
Toijalan yhteiskoulun rehtori
Kommentointi on suljettu.