Ilmasto-olosuhteet ja pitkät etäisyydet vaikuttavat siihen, että Suomessa tarvitaan paljon energiaa lämmitykseen ja liikkumiseen. Myös teollisuutemme on ollut luonteeltaan paljon energiaa tarvitsevaa. Vuonna 2011 energiaa kului Suomessa 386 terawattituntia. Vuoteen 2010 verrattuna energian kokonaiskulutus laski yli viisi prosenttia. Tähän vaikutti lämmin loppuvuosi 2011, mutta myös teollisuustuotannon aleneminen. Suomessa käytettyjä energianlähteitä ovat muun muassa öljy, hiili, maakaasu, ydinvoima, vesivoima, turve ja puupolttoaineet. Noin 30 prosenttia käytetyistä energialähteistä on kotimaisia. Niinpä energiaomavaraisuus ja monipuoliset energialähteet nousevat keskustelussa jatkuvasti esiin.
Energian säästöasiat ovat olleet esillä 1970-luvun alun energiakriisistä lähtien. Energian säästökeskustelua ovat siivittäneet erityisesti rajalliset fossiiliset polttoainevarannot. Esimerkiksi eri teollisuuden alat ovat jo varsin pitkään kehittäneet prosessejaan vähemmän energiaa kuluttaviksi. Kotitalouksissa kotitalouskoneisiin ovat tulleet energiamerkit ja rakennuksiin energiatodistukset.
Akaan kaupunginkin kiinteistöissä on tehty energiainvestointeja, lämmitysjärjestelmissä on muun muassa siirrytty pellettilämmitykseen. Akaan poliittisten ryhmien välisessä sopimuksessa valtuustokaudelle 2013–16 on yhtenä kohtana kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön välisen energiatehokkuussopimuksen seuranta vuosittain. Lisäksi kaupungin toimialojen tulee määritellä keinoja energian säästämiseksi.
Energian riittävyys ja vaihtoehtoiset energian tuotantotavat ovat maailmanlaajuisia keskusteluaiheita. Aurinkoenergiaa, tuulivoimaa, maalämpöä, leviä ja jopa aaltoja valjastetaan osaksi energian tuotantoa. Jätteistä ja erilaisista teollisuuden ja maatalouden niin sanotuista sivuvirroista valmistetaan ja kehitetään erilaisia biopolttoaineita.
Viime aikoina on lehdistä osunut silmiin useampikin juttu liittyen energian pientuotantoon. Viime perjantain Tekniikka ja talous -lehti esimerkiksi kertoi, kuinka suomalaisten kotitalouksien ryhtyminen aurinkosähkön pientuottajiksi helpottuu, kun energiayhtiöiden on jatkossa kytkettävä verkkoon saksalaiset normit täyttäviä laitteita. Samaisessa lehdessä kerrottiin lisäksi, kuinka eräs suomalainen yhtiö tuo markkinoille ensimmäisenä maailmassa tavalliseen omakotitaloon mitoitettavan, aurinkolämpöä hyödyntävän lämpökaton, joka tuottaa energiaa käyttöveden ja rakennuksen lämmitykseen.
Suuryritykset karsivat yli 10 000 työpaikka Suomesta viime vuonna. Suomen 20 eniten työllistävää teollisuusyritystä ovat vähentäneet väkeään Suomessa 2000-luvulla yli 70 000 hengellä. Elinkeinorakenteemme on ollut vahvassa murroksessa jo pitkään. Parhaillaan valmistelussa on uusi EU:n rakennerahastokausi vuosille 2014–20. Yhdeksi toimintalinjaksi on tulossa vähähiilisen talouden edistäminen. Siinä keskityttäisiin muun muassa uuden liiketoiminnan kehittämiseen, pk-yritysten energia- ja materiaalitehokkuuden lisäämiseen ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistämiseen. Suomesta löytyy vahvaa osaamista ja koulutusta energia- ja ympäristötekniikan alalta. Meillä on kaikki mahdollisuudet olla aktiivisia toimijoita siinä kehityksessä, joka maailmalla on menossa uusiutuvan energian ympärillä. Toivottavasti uudella ohjelmakaudella on mahdollista rahoittaa erityisesti sellaisia innovatiivisia tutkimus- ja tuotekehityshankkeita, joiden kautta olisi mahdollista saada uutta elinvoimaa ja työpaikkoja Pirkanmaallekin.
Konhon yritysalueen kehittämisen yhteydessä yhtenä visiona on puhuttu logistiikkapalveluihin keskittyvästä alueesta. Löytyisiköhän energiateeman ympärille alueelle soveltuvaa yritys- ja liiketoimintaa? Viimemainitulla en suinkaan tarkoita mitään järviruoko- tai pajuenergiakokeiluja.
