Ensi sunnuntaina on Apostolien päivä, jolloin muistellaan apostoleja, Jeesuksen opetuslapsia. Pietari ja Paavali lienevät heistä tunnetuimmat.
Sunnuntain tekstit puhuvat apostolien kutsumisesta sekä opetuslapsen tehtävästä. Apostolit olivat joukko tavallisia mutta erilaisia ihmisiä. Tuohon joukkoon mahtui monta kalastajaa ja tullimies sekä Jeesuksen entinen vainoaja. Luonteenpiirteiltäänkin apostolien joukko oli moninainen. He olivat kohdanneet ylösnousseen Jeesuksen, ja heitä yhdisti Jeesuksen antama kutsu, kuten hengellisessä lastenlaulussa lauletaan: ”Eivät tienneet miehet, mikä heitä odotti, yksi sama asia vain heidät yhdisti, Jeesus heidät kutsui vierellensä valitsi, tehtävän myös antoi, mutta antoi voimankin.”
Kun apostolien edesottamuksista lukee Raamatusta, voi huomata, etteivät apostolit olleet sen kummempia ihmisiä kuin toiset. Monessa asiassa heillä tuli epäonnistumisia, ja heidän ajatuksensa menivät aivan eri latuja kuin Jeesuksen. He yrittivät estää lapsia tulemasta Jeesuksen luo siunattavaksi. He taistelivat siitä, kuka heistä on suurin.
Kun Jeesus vangittiin, apostolit peläten kaikkosivat tahoilleen ja yksi kielsi Jeesuksen, useammankin kerran. Jeesus ei kuitenkaan katunut kutsumistaan. Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen tuoma sovitus oli totta apostolien elämässä. Paavali kirjoittaa tästä Timoteukselle:
”Minä kiitän Herraamme Kristusta Jeesusta, joka on antanut minulle voimaa. Kiitän häntä siitä, että hän katsoi minut luotettavaksi ja otti minut palvelukseensa, vaikka olin ollut herjaaja, vainooja ja väkivallantekijä. Hän armahti minut, koska epäuskoni tähden en tiennyt, mitä tein. Meidän Herramme armo on ollut yltäkylläinen, samoin se usko ja rakkaus, jonka Kristus Jeesus saa aikaan. Tämä sana on varma ja vastaanottamisen arvoinen: Kristus Jeesus on tullut maailmaan pelastamaan syntisiä, joista minä olen suurin. Mutta minut armahdettiin, jotta Kristus Jeesus juuri minussa osoittaisi, kuinka suuri hänen kärsivällisyytensä on. Näin olisin myös vastedes esimerkkinä niille, jotka uskovat häneen ja saavat ikuisen elämän.” (1. Tim. 1: 12–16)
Apostolit siis julistivat siitä armosta, josta olivat omassa elämässään päässeet osalliseksi. Apostolisessa uskontunnustuksessa on tiivistelmä apostolien opetuksesta: Jeesuksen sovitustyöstä ja kolmiyhteisestä Jumalasta. Apostolien opetukselle rakentuva kirkko on apostolinen kirkko, johon Nikean uskontunnustus viittaa: ”Uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen kirkon.”
Meidätkin on Jeesus kutsunut seuraamaan häntä ja olemaan osa kristillistä kirkkoa, joka perustuu apostolien opetukselle ylösnousseesta Jeesuksesta Kristuksesta. Kuten ensi sunnuntain uuden testamentin lukukappaleessa kirjoitetaan:
”Te ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan kansaan kuin pyhät. Te olette kiviä siinä rakennuksessa, jonka perustuksena ovat apostolit ja profeetat ja jonka kulmakivenä on itse Kristus Jeesus. Hän liittää koko rakennuksen yhteen niin että se kasvaa Herran pyhäksi temppeliksi, ja hän liittää teidätkin Hengellään rakennuskivinä Jumalan asumukseen.” (Ef. 2:19–22)
Eeria Suontausta
Kirjoittaja on Akaan seurakunnan diakoniatyöntekijä.
