Kotimaiseen autokauppaan on syntynyt uusi normaali. Autoalan Keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Pekka Rissan mukaan viime vuoden muutokset henkilöautokannassamme kuvaavat hyvin nykytilannetta. Suomalaiset ottivat uutena ensirekisteröityjä autoja käyttöönsä 114 200 kappaletta. Niiden osuus autokannastamme on 4,2 prosenttia. Käytettynä myytyjen autojen osuus autokannasta on peräti 23 prosenttia, mikä tarkoittaa 625 000 autoa. Käytettynä maahamme tuotiin viime vuonna 46 000 autoa. Koko henkilöautokantamme oli 2 720 000 henkilöautoa.
Suomi on laaja ja harvaan asuttu maa. Autoalan Keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Pekka Rissa tarkastelee maamme autokannan kehitystä kymmenen viime vuoden ajalta, jolloin kasvu on ollut suotuisaa. Liikenneviraston henkilöliikennetutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia maamme päivittäisestä liikenteestä hoituu henkilöautoilla, mikä kertoo kansamme tarvitsevan autoja. Vuonna 2010 maassamme oli liikennekäytössä 2 486 283 autoa, kun niitä oli viime vuoden lopussa 2 720 307 autoa. Kasvu vuosikymmenessä oli liki kymmenen prosenttia.
– Uusien autojen myyntimäärä on asettunut vuosikymmenen sisällä 110 000 ja 120 000 välille. Autokantamme toivottu uudistumisvauhti on kuitenkin hiipunut. Vastaavasti romutukseen päätyvien autojen ikä on kohonnut. Tämä ei tue yhteiskuntamme tavoitteita esimerkiksi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, Rissa huomauttaa.
Rissa toteaa, että autokaupan ala on oppinut näinä vuosina selviytymään jotenkin hengissä, vaikka esimerkiksi sijoitetun pääoman tuotto alalla on jäänyt niukanlaiseksi 8-9 prosentin tasolle. Hän ei halua tuijottaa vain toimialan omaan napaan vaan tavoittelee kansallista hyvää, kuten nykyistä vähäpäästöisempiä ja turvallisempia autoja.
– Pärjääkö Suomen kansa? hän kysyy.
Rissa muistuttaa, että maassamme on yksi Länsi-Euroopan vanhimmista autokannoista.
– Ongelmaksi on kohonnut se, että autot päätyvät romutukseen vasta keskimääräisesti 21-vuotiaina. Meidän on havahduttava siihen, että 20-vuotiaan auton hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi suuremmat kuin 10-vuotiaan auton päästöt.
– Kokonaiskuvana on, ettei maamme autokanta uudistu nykytoimenpiteillä suotuisampaan suuntaan lähitulevaisuudessa. Selkokielellä sanottuna: ihmiset ajavat vanhoilla autoilla liian pitkään jatkossakin. Tällöin päästövähennystavoitteet eivät toteudu.
Autokannassamme oli viime vuoden lopussa noin 25 000 ladattavaa hybridiä ja noin 4 700 täyssähköautoa. Kaasuautojen määrä oli noin 9 400 kappaletta.
Liikenteen verotus kaipaa remonttia
Vuosien 2008-2009 finanssikriisi ja maailmantalouden taantuma raapaisivat tylysti suomalaista autokauppaa. Toimitusjohtaja Pekka Rissa palauttaa muistiin, että 2000-luvun alussa maamme autokanta nuortui ja uudistui mallikkaasti.
Rissan mukaan kansakunnan kokonaisetu autokantamme nuorentumisesta toteutuisi, jos valtiovalta toteuttaisi kestävällä mallilla vastuullisesti autoverotuksen remontin.
– Autoveroon kajoaminen on poliittisille päätöksentekijöille iso haaste. Siksi se ei ole nähnyt päivänvaloa.
Rissa sanoo, että niin autoilijoiden liikenneturvallisuuden kuin kansallisten ilmastotalkoiden kannalta olisi ensisijaisen merkityksellistä saada uusien autojen määrä tuntuvasti tämänhetkistä isommaksi. Hänen mukaansa niin turvallisuus ja ilmastoystävällisyys kohenisivat, jos autoilijat luopuisivat parikymmentä vuotta vanhoista autoistaan ja ottaisivat käyttöönsä uusia tai vähintäänkin puolta nuorempia autoja.
Rissa kertoo monen suomalaisen uuden auton hankinnan tyssäävään nykytasoisiin eurooppalaisittainkin korkeisiin hintoihin.
– Uusien autojen hankintahinnat ovat korkeat. Niissä on keskimäärin 5 500 euroa autoveroa.
Rissa toivoo, että maan johto uudistaa autoverotuksen portaittain tulevina vuosina. Edellinen hallitus aloitti neljänä peräkkäisenä tammikuuna toteutetun maltillisen autoveron laskun. Tätä mallia olisi hyvä jatkaa asteittain tulevien viiden tai kuuden vuoden aikana mutta isommilla portailla.
– Ei ole kenenkään etu, että autovero rysäytettäisiin yhdellä kerralla laidasta toiseen äärimmäisyyteen. Tällainen menettely olisi tuhoisaa muun muassa noin puolen miljoonan auton osamaksukannalle.
– Esimerkiksi vuonna 2019 valtio keräsi tieliikenteeltä noin kahdeksan miljardia euroa veroja. Autoveroa kertyi arviolta noin 900 miljoonaa euroa. Mistä sitten tilalle vastaava vuosittainen verokertymä, hän perää.
Rissan johtama Autoalan Keskusliitto ratkaisisi vyyhden uudistamalla vuotuista ajoneuvoveroa. Sen mallin mukaisesti ajoneuvokohtainen vero nousisi noin 30-50 euroa per vuosi.
– Maamme nykyinen hallitus tavoittelee puolittavansa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Siihen on aikaa enää kymmenen vuotta! Olemme maalissa vain ja ainoastaan, jos onnistumme uudistamaan rivakasti henkilöautokantaamme.
Rissa tokaisee, että eihän maassamme voida rajoittaa autoilua. Kansalaisilla on oikeus liikkua edelleen vapaasti, heillä on vapaus valita myös auto
Romutustuki kannustaisi
Suomessa on hyviä ja kannustavia kokemuksia yhteiskunnan romutustuesta. Toimitusjohtaja Pekka Rissa suosittelee valtiovallalle, että se lisäisi jälleen kerran romutuspalkkion työkalupakkiinsa.
– Vuonna 2018 romutuspalkkiokampanja lisäsi romutettujen autojen määrää, ja niiden tilalle otettiin peräti noin 7 000 uutta vähäpäästöistä henkilöautoa, hän huomauttaa.
Kierrätysjärjestelmän avulla romutettiin viime vuonna noin 78 000 ajoneuvoa, kun vastaava luku oli vuonna 2018 noin 88 000 ajoneuvoa.
Rissa konkretisoi, että uusien autojen 100 gramman CO2-päästöarvo on tuntuvasti parempi kuin romutettujen autojen 168 gramman CO2-päästö. Käsillä olisi aidosti merkittävä päästövähennys.
– Huolestuttavaa on, että keskimääräinen autojen romutusikä nousi viime vuonna 21 vuoteen. Keskimääräinen romutusikä laski vuonna 2018 noin 20,6 vuoteen romutuspalkkiokampanjan seurauksena.
Rissa muistuttaa romutusiän kehityksen kertovan autokannan ikääntymisestä. Tyypillisimmin auto romutetaan 19-20 vuoden iässä. Huomionarvoista on, että yli puolet romutettavista henkilöautoista on vähintään 20 vuotta vanhoja.
Turvallisuus kärjeksi
Toimitusjohtaja Pekka Rissa odottaa, että suomalaiset oivaltaisivat iäkkäiden autojen turvattomuuden tieliikenteessä.
– Uudet autot, pienikokoiset, ovat huipputurvallisia. Toivoisin, että kansalaiset alkaisivat arvostaa ja satsata nykyistä enemmän myös turvallisuusnäkökohtiin, hän sanoo.
Rissan mukaan henkilöautojen turvallisuusolosuhteiden vahvasta kehityksestä kertovat muun muassa tieliikenteen kuolonuhrien laskevat määrät.
– Erityisen ratkaiseva käännekohta autoiluturvallisuudessa toteutui lopulta vuonna 2014, jolloin ajonvakausjärjestelmä (ESC) säädettiin pakolliseksi autoihin. Asialla on ollut todella iso merkitys. Esimerkiksi Suomessa vältettiin vuonna 2014 ESC:n ansiosta 37 liikennekuolemaa ja 747 loukkaantumista.
– Autojen turvakehikkoihin on satsattu myös merkittävästi. Nykyiset autot pysyvät hyvin kasassa verrattuna yli 10-vuotiaisiin kulkupeleihin.
Suomalaiset autoilijat ovat muuttamassa suhtautumistaan auton omistukseen. Rissan mukaan osamaksu- ja yksityisleasing-käytännöt vaikuttavat myönteisesti kehityskulkuun, jossa autoa hankkivat päätyvät uuteen menopeliin.
– Maassamme käytössä olevat rahoitusmallit ovat fiksuja ja vaivattomia hankkia suoraan autoliikkeestä helposti myyjältä, Rissa kiittää.
Rissa nostaa tieliikenteen yhdeksi turvallisuusuhkaksi luvattoman huonossa kunnossa olevat tiet. Haastavan talven jälkeen jopa keskeisten moottoriteiden turvallisuus kärsii yllätyksellisistä isoista kuopista.
MATTI PULKKINEN
