Talvisodan 80-vuotisjuhlapäivän muistotilaisuus jäi Akaassa pitämättä koronaviruksen leviämisen estämiseksi annettujen kokoontumissuositusten vuoksi. Veteraanijärjestöt laskivat hautausmaiden sankaripaasille kuitenkin havuseppeleet. Karuun tilaisuuteen toi Toijalassa juhlavuutta viimassa liehuva Suomen lippu ja Toijalan Mieskuoron laulama Oi kallis Suomenmaa.
Puheessaan Toika Oy:n toimitusjohtaja Jukka Yrjölä aprikoi, löytyisikö suomalaisilta tänään kykyä puolustaa maataan. Onko aseistus kunnossa, reservi tarpeeksi suuri ja valmiutta myös kypersotaan? Talvisodan alkaessa 30. marraskuuta 1939 aseista ja varusteista oli huutava pula.
– Kriisin alkaessa aseita on enää vaikea hankkia, pitää varautua ajoissa. Onneksi tässä asiassa on viisastuttu ja puolustusvoimiemme kalusto on hyvässä kunnossa. Maavoimien komentaja toi hiljattain esiin, että maavoimat on itsenäiset Suomen historiansa parhaassa kunnossa suhteutettuna myös turvallisuusympäristöön, vastasi Jukka Yrjölä kysymyksiinsä.
Suomen ilmavoimille on päätetty myös hankkia uusia hävittäjiä ja laivastolle moderneja aluksia. Jukka Yrjölä muistutti myös, että Suomen tykistö on Länsi-Euroopan vahvin. Entä onko meillä kykyä?
– Menestykselliseen puolustukseen tarvitaan sekä halua että kykyä. Suomalaisten maanpuolustustahto on selvästi Euroopan korkein. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tammikuussa julkaiseman haastattelututkimuksen mukaan maanpuolustustahto on kasvussa, sanoi Yrjölä.
Maanpuolustustahtoa mitataan kysymyksellä: jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta.
– Koko väestöstä liki 70 prosenttia oli valmis puolustamaan maatamme aseellisesti. Yleistä asevelvollisuutta kannattaa yli 80 prosenttia vastaajista.
Suomalaisten taistelutahto yllätti maailman
Suurvaltojen aggressiot eivät toisen maailmansodan alla 1930-luvulla olleet Euroopassa Jukka Yrjölän mielestä uusi asia. Saksa toimi ja Neuvostoliittokin esitti uhkavaatimuksiaan. Suomen toiminta sen sijaan yllätti kaikki.
– Hyökkäyksen kohteeksi joutuneen luja vastarinta tuli täytenä yllätyksenä hyökkääjälle ja koko maailmalle. Valtavan sotakoneiston ja miesylivoiman ei onnistunutkaan murtaa puolustavaa armeijaa eikä vallata kuin pieni osa maastamme.
Talvisotaansa käyvä Suomi sai maailman valtavan huomion osaksi siksi, että sotaa ei käyty vielä muualla Euroopassa.
– Kollaan, Summan, Suomussalmen ja Taipaleen taistelut ovat esimerkkeinä suomalaisen sotilaan sankariteoista, jotka tulevat tänäkin päivänä esiin historiankirjoituksessa. Talvisotamme tuli tunnetuksi erityisen vaikeista talviolosuhteista, puna-armeijan valtavista miestappiosta, suomalaisten mottitaktiikasta, sisusta ja talvisodan hengestä, luetteli toimitusjohtaja Jukka Yrjölä.
Suomen talvisota kesti 105 päivää 30.11.1939 – 13.3.1940. Sodassa kaatui 26 662 suomalaista sotilasta. Maa-alueista Neuvostoliitolle luovutettiin muun muassa Karjalan kannas, jossa sijaitsivat Viipurin, Käkisalmen ja Sortavalan kaupungit. Lähes 500 000 karjalaista sijoitettiin uusille asuinsijoilleen eri puolille maata. Neuvostoliitto vuokrasi myös Hangon laivastotukikohdakseen.
