Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry ja Valkeakosken Lintuharrastajat ry ovat osallisia asiassa. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry:n kotipaikka on Tampere ja toimialue Pirkanmaan maakunta. Valkeakosken Lintuharrastajat ry:n kotipaikka on Valkeakoski ja toimialueena on Valkeakoski ympäristökuntineen. Yhdistyksien tarkoituksena on edistää ja ylläpitää lintuihin kohdistuvaa harrastusta, lintututkimusta sekä linnuston- ja luonnonsuojelua. Lisäksi yhdistykset toimivat alan harrastajien alueellisena yhdyssiteenä.
Näiden päämäärien saavuttamiseksi yhdistys voivat järjestää kokouksia, neuvottelutilaisuuksia, kursseja ja retkiä, harjoittaa valistus- ja julkaisutoimintaa, opastaa jäseniään alaa edistävissä tutkimuksissa, hoitaa suhteita sellaisiin yhteisöihin ja viranomaisiin, joiden myötävaikutus on tarpeen yhdistyksen toiminnoille sekä toimia muilla näihin verrattavilla tavoilla. Yhdistykset ovat BirdLife Suomi ry:n sääntöjen tarkoittamia jäseniä ja paikallisyhdistyksiä. Yhdistyksien jäsenmäärä on tällä hetkellä yhteenlaskettuna noin 1500. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys on 1 300 jäsenellään BirdLife Suomen toiseksi suurin jäsenjärjestö.
Kannanotto
Akaan Karhunrahkan tuulivoimalapuistoa suunnitellaan rakennettavaksi alueelle, joka on linnustollisesti erittäin merkittävä. Alue sijoittuu muun muassa hanhien, kurkien ja merikotkien valtakunnalliselle päämuuttoreitille. Suunniteltu rakentamisalue ja sen lähialueet ovat monien petolintulajien reviirialueita. Alueen kautta kulkee myös useiden petolintujen ravinnonhakureitti.
Viime vuosien aikana suunnittelualueen läheisyydessä muutaman kilometrin päässä ovat hanhien muutonaikaiset lepäily- ja ruokailupellot. Eri hanhilajia kerääntyy paikalle nykyisin parhaimmillaan noin 5 000 yksilöä samalla kertaa. Hankealueen läheiset pellot (Kurisjärvi-Metsä-Paavola-Lontila) ovat nykyisin Pirkanmaan maakunnan yksi parhaimmista hanhien ja myös kahlaajien ruokailu- ja lepäilyalue muuttoreitin varrella. Hanhet liikkuvat muuttoaikoina suurina parvina edestakaisin Naulin peltoaukeiden sekä edellä mainittujen Kurisjärvi-Metsä-Paavola-Lontilan peltoaukeiden välillä muun muassa juuri Karhunrahkan suunnitellun tuulivoimapuiston alueen kautta.
Niin pesimäaikaisen kuin muuttavan linnuston monipuolisuus ja määrä asettavat tehtäville linnustoselvityksille melkoisen korkeat vaatimukset. Saksalaisen Abo Windin hankesuunnitelma koostuu enimmillään 15 tuulivoimalasta, joiden korkeus on 300 metriä enimmillään lapojen kanssa. Hankealueen koko on 19 km². Tuulivoiman linnustoselvityksiä ei ole tehty näin korkeista tuulivoimaloista, joten tätäkin kautta hankesuunnitelma sisältää merkittäviäkin riskejä.
Hankealue osuu laulujoutsenen, metsähanhen ja muiden hanhien, merikotkan ja kurjen päämuuttoreitille. Muuttavien lintujen reitit ja lentokorkeudet on selvitettävä riittävän tarkasti. Merikotkat eivät edes pyri väistämään tuulivoimaloita. Tämä on todettu tutkimuksissa ( FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 2017 a). Muuttavien lintujen reitti, määrät ja lentokorkeus tuulivoima-alueella vaihtelevat muun muassa sääolosuhteista johtuen (tuuli, sadealueet, sumu). Tästä syystä selvitys on tehtävä kyllin leveällä alueella. Sama selvitysvelvollisuus koskee paikallista hankealueella tai sen läheisyydessä pesivää petolinnustoa.
Riittävä selvitys on lisäksi tehtävä läheisillä peltoaukeilla nykyisin pitkään lepäilevien ja ruokailevien hanhien lentoreiteistä. Juuri hanhille, isoille petolinnuille ja kahlaajille voi tuulivoimaloiden merkitys olla pahimmillaan merkittävä, kun ajatellaan muun muassa törmäysriskejä ja häirintävaikutusta. Uusien hyvien ruokailu- ja lepäilypeltojen löytyminen esimerkiksi hanhille ja kahlaajille ei ole todennäköistä tuolta alueelta. Hanhien ja kahlaajien riittävän häiriötön ruokailu- ja lepäilymahdollisuus muuttoreitin varrella on olennaista, kun mietitään lintujen pesinnän onnistumista.
Kaakkurin ja kalasääsken pesimäalueet on selvitettävä hankealueelta ja sen läheisyydestä kuten myös mainittujen lajien lentoreitit. Kaakkuri ainakin pesii tietojen mukaan hankealueella. Tehtyjen tuulivoimalalaitosten vaikutusselvitysten mukaan kaakkuri on kadonnut tuulivoimala-alueilta pesivänä lajina. Eteläisellä Pirkanmaalla kaakkureille sopivia uusia pesimälampia ei juurikaan ole.
Tuulivoimalapuiston hankealueella esiintyy myös kanalintuja kuten metsoa ja teertä. Metsolla on suuri riski törmätä tuulivoimaloihin ja niiden rakennelmiin. Nämä lajit ovat viime vuosina kärsineet merkittävästi tehometsätaloudesta. Kanalinnut ovat myös Etelä-Pirkanmaalla harvinaistuneet kovaa vauhtia. Tuulivoimalapuiston rakentaminen suunnitelmien mukaan näinkin laajana tarkoittaa sitä, että kanalintujen elinolosuhteet vaikeutuvat olennaisesti tai sitten ne katoavat hankealueelta. Lähiympäristöstä kanalintujen vaatimia biotooppialueita on vaikeasti löydettävissä. Teiden rakentaminen – vaikkakin se olisi varsin rajoitettuakin – merkitsee nyt melkoisen yhtenäisen metsäalueen haitallista pirstoutumista petolintuja ja kanalintuja ajatellen.
Selvityksissä on paneuduttava tarkoin tuulivoimaloiden rakentamisen ja huoltoyhteyksien perustamisen aikaansaamaan linnustoon kohdistuviin haittavaikutuksiin. Samalla on huolellisesti kartoitettava muut vaarat. Tehtäviin luontoselvityksiin on lisättävä lähipelloilla lepäilevien ja ruokailevien hanhien lentoreittiselvitys peltojen välillä sekä peltojen ja mahdollisten yöpymispaikkojen välillä. Tuhansien hanhien muutonaikainen pitkäaikainen ruokaileminen ja lepäileminen hankealueen lähipelloilla (erityisesti keväisin maaliskuu-toukokuu ja syksyisin syyskuu-lokakuu ) on viime vuosina voimistunut ilmiö. Tämä kehityssuunta on vahvistanut huomattavasti hankealueen merkitystä linnustollisesti. Samalla on selvitettävä, mikä on tuulivoimaloiden rakentamisen häiriövaikutus hanhien muuttoaikaiselle pysähtymiselle ruokailemaan ja lepäilemään hankealueen lähistön pelloille. Pelkästään linnuston muuttoselvitys ei korvaa tätä selvittämistarvetta.
Kurisjärven-Metsä-Paavolan-Lontilan pelloilla levähtää ja ruokailee esimerkiksi metsähanhia keväisin pitkähkön ajan tuhansittain. Samoin kahlaajia tavataan näillä hankealueen lähipelloilla sadoittain yhdellä kertaa enimmillään. Kahlaajien joukossa on runsaasti muun muassa suokukkoja sekä muita väheneviä kahlaajalajeja. Syksyisin viime vuosina on laskettu valkoposkihanhia 3 000 yksilöä yhdellä kertaa. Kurkia on tavattu paikallisena ruokailemassa ja lepäilemässä enimmillään pari sataa. Samoin laulujoutsenkertymät nousevat pariin sataan yksilöön. Esimerkiksi 23.9.2018 havaittiin alueella 1050 kottaraisen paikallinen parvi. Tundra- ja metsähanhia oli ruokailemassa ja lepäilemässä pelloilla 26.4.2018 noin 5 000 yksilöä. Paikallisista muutonaikaisista kahlaajamääristä voitaneen mainita seuraavat havainnot: 28.4.2019 kapustarinta 370, 19.5.2018 liro 105 ja 16.5.2017 äärimmäisen uhanalainen suokukko 166.
Hankealueen lähipellot ovat näin ollen tärkeitä ja merkityksessään kasvaneita monien lintulajien ruokailu- ja lepäilyalueita. Tästä syystä juuri suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden häirintävaikutus lintuihin ja lintujen törmäysriskit (niin muuttolennossa kuin paikallisten lintukertymien siirtymälennoissa) on tarkoin selvitettävä. Linnustoselvitykset tulee tehdä noudattaen Ympäristöministeriön ohjekirjan ”Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa 6/2016” periaatteita noudattaen (kts. erityisesti luku 3).
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf? sequence=1&isAllowed=y
Karhunrahkan hankealueelta on tehtävä näin ollen riittävät ja kattavat selvitykset tuulivoimasuunnitelman aiheuttamista suorista ja epäsuorista linnustovaikutuksista (törmäysriski, häiriövaikutus, estevaikutus ja ympäristömuutoksen vaikutukset). Hankealueen ja sen lähialueen kasvanut merkitys linnustollisesti vahvistaa tarvetta noudattaa tarkoin annettuja periaatteita muun muassa laskentojen ja selvitysten määrässä.
Linjalaskentaohjeiden mukaan pitää laskea linjaa 1km/1 km². Lisäksi suunniteltujen yksittäisten tuulivoimalapaikkojen ympäristössä on selvitettävä tarkasti 100 metrin säde. Mainittakoon, että esimerkiksi Iin Palokankaan tuulivoimala-alueen (650 ha) ja sen lähialueen pesimälinnustoselvitykset veivät 8 maastotyöpäivää ja sisälsivät yhteensä 65 tuntia. Kysymyksessä on 12 tuulivoimalan alue. Myös pöllöjen kohdalla tarvittaisiin useita selvityskertoja parin pesimäkauden aikana, koska pöllöjen soidinaktiivisuus ja pesintä ovat riippuvaisia muun muassa ravintotilanteesta.
Alkuperäiseen suunnitelmaan nähden tuulivoimalapuistohanke sisältää nyt enimmillään 15 tuulivoimalaa, joiden korkeus tulisi olemaan 300 metriä lapoineen. Näin suuri hanke tuntuu soveltuvan näinkin merkittävälle linnustolliselle alueelle varsin huonosti. Nythän hanke ulottuu maakuntakaavan rajaamaa tuulivoima-aluetta laajemmaksi. Edelleen on tarkoin perusteltava, miten yksittäisten tuulivoimaloiden sijoittelulla pystytään kaikista tehokkaimmin vähentämään linnustollisia riskejä niin pesimälinnustoa, lepäilijälinnustoa kuin muuttolinnustoa ajatellen. Vaikutukset tulee arvioida riittävästi linnustolajeittain.
Linnustovaikutuksien on ulotettava riittävän laajalle hankealueen ulkopuolelle. On arvioitava vaikutukset (suorat, epäsuorat) hankealueen lähistöllä pesiville petolinnuille ja kanalinnuille. Tämä edellyttää muun muassa pesimäaikaisten lentoreittien ja ravinnon hakuun liittyvien lentoreittien selvitystä. Esimerkiksi vaikutukset petolintuihin voivat ulottua kymmenien kilometrien päähän, jos petolintujen käyttämät ravinnonhakureitit suuntautuvat tuulivoimala-alueen kautta. Rakentamisaikaiset haittavaikutukset linnustoon tulee selvittää perusteellisesti. Rakentamisen aikataulu ja kohdentaminen pitää osua siten, että toiminta ei aiheuta haitallisia vaikutuksia etenkään pesimälajistoon.
YVA-menettelyn seurantaryhmään, joka seuraa ja ohjaa menettelyä, tulee valita myös lintuyhdistysten edustaja/edustajia. Lintuyhdistyksiä edustava jäsen on perustelluinta valita Valkeakosken Lintuharrastajat ry:stä, koska näin saadaan aluetta koskeva paras paikallinen tieto käyttöön. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry ja Valkeakosken Lintuharrastajat ry eivät vastusta sinällään tuulivoimaloita, mutta ne on sijoitettava linnustollisesti sopiville paikoille. Hankkeiden vaikutuksista on myös tehtävä riittävät ja johdonmukaiset selvitykset.
Kun otetaan huomioon muun muassa Karhunrahkan sijainti aivan usean tuulivoimalle aran lajin päämuuttoreitin vieressä sekä viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt eri lajisten hanhien ja kahlaajien (joista useiden kannat ovat selkeästi vähentyneet) ruokaileminen ja lepäileminen suunnittelualueen läheisillä pelloilla, on suositeltavaa luopua tuulivoimarakentamisesta hankkeen mukaisesti tuolle alueelle. Hankealueella on myös petolintututkimusta, jonka jatkon kyseinen hanke vaarantaa. On edelleen muistettava, että saman muuttoreitin varrella on toinen tuulivoima-alue Urjala-Humppila. Urjala-Humppilan tuulivoima-alue koostuu 17 voimalasta ja se sijaitsee 23 km lounaaseen Karhunrahkasta.
Havaittuja lintulajeja Akaan Karhunrahkan suunnittelualueelta ja sen välittömästä läheisyydestä (listaus ei ole täydellinen):
Äärimmäisen uhanalainen: Suokukko CR
Erittäin uhanalainen: Tundrametsähanhi, Mehiläishaukka, Hömötiainen, Viherpeippo
Vaarantunut: Taigametsähanhi, Haapana, Jouhisorsa, Pyy, Hiirihaukka, Maakotka, Muuttohaukka, Haarapääsky, Töyhtötiainen, Pulmunen
Silmällä pidettävä: Kanahaukka, Taivaanvuohi, Liro, Helmipöllö
Alueellisesti uhanalainen: Metso
Kansainväliset vastuulajit: Helmipöllö, Teeri, Haapana, Tavi, Metsähanhi, Telkkä, Laulujoutsen, Leppälintu, Liro, Metso
Lintudirektiivilajit: Helmipöllö, Harmaapäätikka, Kalasääski, Kapustarinta, Kurki, Laulujoutsen, Liro, Maakotka, Mehiläishaukka, Merikotka, Metso, Palokärki, Pikkusieppo, Pyy, Suokukko, Teeri, Valkoposkihanhi, Varpuspöllö
Jukka T. Helin, puheenjohtaja, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Olli Haukkovaara, puheenjohtaja, Valkeakosken Lintuharrastajat ry
