Akaa ei olisi kasvava kaupunki, jos kasvun perustyötä ei olisi tehty Kylmäkoskella, Toijalassa ja Viialassa. Näiden kuntien tavoitteena oli koko 1990-luvun kaavoittaa omakotialueita lähinnä pakahtuvan Tampereen tarpeisiin. Kun Tampereella ei oikein tahtonut saada omakotitonttia mistään, kaavoitettiin tänne muun muassa Hukari, Junkkari, Savola ja Tipuri. Varsinkin Toijalassa pelättiin asukasluvun laskevan alle 8 000, mikä olisi pienentänyt jopa valtuuston kokoa. Tuskin enää kukaan tosissaan pelkää asukasluvun laskua.
Samaan aikaan Akaan muuttovoiton kanssa kaupallisten palvelujen käyttäminen Suomessa muuttui. Vauraat suomalaiset käyttävät entistä enemmän aikaa ostosmatkailuun. Kauppakeskuksista on tullut elämyspaikkoja, joista löytyy jo tiloja hiljentymiseen. Voi olla, että joskus tulee aika, jolloin ihmetellään nykyisten ostosparatiisien kokoa. Kaavoittaja toppuuttelee keskusliikkeiden intoa jo nyt.
Akaassa on voitava asua myös maalla. Kylmäkoski on hyvin luonteva vaihtoehto heille, jotka haluavat rauhaa ja väljyyttä. Olisiko esimerkiksi Taipaleen ja Kirkonkylän välille synnytettävissä asumista kyläteiden varsille. Tähän huikaisevaan maisemaan pitäisi myös aikanaan laatia kyläkaava. Myös jo olemassa olevia kyliä pitää kehittää. Uusien talojen rakentaminen Asemalle on jopa kylän elinehto.
Pirkanmaan liitossa on valmistunut mielenkiintoinen selvitys Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehdot. Loppuraporttia esitellään tarkemmin perjantain Akaan Seudussa, mutta se löytyy myös liiton kotisivuilta. Loppuraportissa esitetään kolme vaihtoehtoa Etelä-Pirkanmaan tulevaisuudeksi: 1) Tampereelle, 2) Helsinki-Hämeenlinna-Tampere ja 3) Etelä. Kaikki nämä vaihtoehdot ovat toteutettavissa, saattaapa vaihtoehtojen osia toteutua vaikka ei täällä tehtäisi mitään.
Joka tapauksessa tämäkin ansiokas selvitystyö osoittaa, että töitä seutukunnalla on tehtävä tavattoman paljon elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Seutu ei kasva toivotulla tavalla itsestään. Olemme kuitenkin sitä osaa Suomesta, jossa asuu kolmasosa väestöstä. Tämä on hyvä perusta kaikenlaiselle suunnittelutyölle, josta toivon mukaan ei puutu intoa.
Pirkanmaan seuraava maakuntakaava on saanut peräänsä numerosarjan 2040. Tämä tarkoittaa vuotta, jolloin maakuntakaava on voimassa. Kaavoitus siis ottaa aina aikansa, mutta jo nyt pitää huolehtia tulevien sukupolvien elinoloista. Tulevaa Etelä-Pirkanmaata suunniteltaessa kannattaa aina muistaa sattumakin.
Maan hallituksella on myös tapana pistää lusikkansa kuntien ja maakuntien soppiin; torstaina taitaa taas olla luvassa kylmää kyytiä – tai sitten ei.
