Keskustelin työkaverini kanssa siitä, että suomalainen joulu on tunnelmaltaan harras ja joululaulut ovat usein haikeita tai jopa synkkiä ja surullisia. Maailmalla joululaulujen klangi on positiivisempi, ja kuusen ympärillä jammaillaan iloisesti.
Pidän kummankin joulun tunnelmasta, ja joulufanaatikkona mielelläni miksailen jouluuni muun muassa hartaita joululauluja, hassuja jouluvillapaitoja, kotimaisia tiernapoikia ja amerikkalaisia Grinch-satuja.
Toki suomalainenkin joulu ottaa ajan kanssa vaikutteita maailmalta. Koristelemme pihojamme entistä enemmän valoilla. Meidän hillityt pihavalomme eivät kuitenkaan vedä vertoja amerikkalaisten jouluvalotykitykselle.
More is more tuntui olevan se kaava, jolla pihoihin panostettiin, kun kiertelin katselemassa amerikkalaisten omakotitalojen pihoja. Pihojen puut ja pensaat loistivat kaikissa sateenkaarenväreissä vilkkuvissa valoissa, talot olivat valaistuja räystäitä, kattoja ja savupiippuja myöten, ja pihat olivat täynnä erilaisia muovisia hohtavia asetelmia, joissa esiintyi melkein mitä vaan: joulupukki ja tontut, Jeesus-lapsi seimessä ympärillään itämaan tietäjät, iglu ja lauma pingviinejä, lumiukkoja tai jopa tuttuja sarjakuvahahmoja. Jouluisen pihaan käveltiin jättimäisten punavalkoraidallisten karkkikeppien reunustamaa pihatietä.
Sisällä talossa joulukuusi pyöri ja soi olohuoneen nurkassa. Lisäksi kuusenvalot vilkkuivat joulumusiikin tahdissa. Kuusi oli koristeltu aivan täyteen värikkäillä ja suurilla joulukoristeilla, eikä vihreitä muovisia kuusenoksia enää bongannut koristeiden alta.
Joulupukki on joulupukki, mutta pukin ympärillä häärivien tonttujen pukeutumisessa on rapakon toisella puolen jotain outoa. Suomalainen riihitonttu ei vedä jalkaansa amerikkalaisen sukulaisensa tavoin punavihreäraidallisia trikoita ja vihreää hiippalakkia. Nämä suomalaisista sukulaisistaan ulkonäkönsä puolesta poikkeavat tontut sekä amerikkalaisen joulupukin epätavallinen yöllinen vierailuaika ovat käyneet monelle tutuksi tv-sarjoista ja elokuvista.
Vuosi sitten kävin työmatkalla Floridassa ja vierailin siellä Disneyn teemapuistoissa. Kävelimme upeasti joulukoristeluilla ja -valaistuilla Disneyn kaduilla, kuuntelimme reipastempoisia ja iloisia joululauluja, katselimme valotauluilta eri Disney-hahmojen joulutervehdyksiä ja ihastelimme maskottiparaateja. Yhtäkkiä taivaalta alkoi sataa tekolunta. Amerikkalaiset huokailivat ihastuksesta ja me suomalaiset lähinnä tuijottelimme toisiamme epäuskoisina palmujen katveessa.
Minä olen se tyyppi, joka ripustaa joulutähdet talonsa ikkunoihin ärsyttävän aikaisin. Fiilistelen joulua pitkään aloittamalla glögikauden jo syyskuussa, jos marketit niin sallivat. Omiin jouluperinteisiini olen ottanut vaikutteita ainakin kahdesta kohtaa maailmalta. Toinen on se, että jouluaattoaamuna herätessään, lapset löytävät kuusen alta jokainen yhden paketin. Loput tuo sitten se perinteinen suomalainen joulupukki kotikäynnillään.
Lisäksi koristelen joulukuuseni todella överisti, melkein yhtä överisti kuin amerikkalaiset. Meidän perheen joulukuusta koristavat muistot, kuten matkoilta tuodut joulukuusen koristeet. Tänä vuonna joulukuuseen sujahtavat myös Disneyn tekolumisateen jouluhuumassa ostetut Mikki Hiiri -koristeet.
Hyvää joulua kaikille! Viettäköön jokainen omannäköisensä joulun.
Tiia Välimäki
Kirjoittaja on perheenäiti, Särkänniemen markkinointipäällikkö ja ylpeästi maalainen akaalainen.
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.
