Ylihoitaja Maire Virevesi (ent. Walldén, os. Ahtola) kuoli 98-vuotiaana Akaassa 8. syyskuuta 2019. Hän oli syntynyt 10. kesäkuuta 1921 Akaassa.
Kirvesmiesisän seitsenlapsisen perheen nuorimmainen sai jatkaa koulunkäyntiä ylioppilaaksi saakka. Hän valmistui ylioppilaaksi talvisodan jälkeen. Sisarukset auttoivat ylioppilaslakin ja -puvun hankkimisessa. Sairaanhoitajaksi valmistuttuaan Maire Virevesi työskenteli alkuun Valkeakoskella ja Raumalla. Terveyssisar kulki polkupyörällä kodista toiseen, välillä oma lapsi kyydissä tarakalla. 1950-luvulla Virevesi toimi Hämeenlinnassa sosiaalihoitajana Hattelmalan sairaalassa ja ylihoitajana Hattulan sairaalassa.
Merkittävimmän elämäntyönsä Maire Virevesi teki vuosina 1962–1983 Kangasalle perustetun uuden Pirkanmaan sairaalan ylihoitajana. Rakennusmestari Kalle Päätalo valvoi rakentamista, ja ylihoitajaksi sairaalaan kutsuttu Virevesi oli mukana suunnittelemassa toiminnan sisältöä. Hän katsoi sairaalan tarkoituksena olevan ”potilaiden palveleminen niin lääketieteellisessä, sairaanhoidollisessa kuin sosiaalisessakin mielessä”.
Uuteen sairaalaan muutti 320 psyykkisesti pitkäaikaissairasta potilasta, joista jokaisen Maire Virevesi tunsi nimeltä. Ylihoitajan työssään Virevesi korosti potilaan asemaa hierarkian ylimpänä. Hoidon tavoite oli potilaan osallistuminen, omatoimisuus ja kuntoutuminen. Hän kannusti hoitajia käyttämään erityistaitojaan ja kiinnostuksen kohteitaan, esimerkiksi musiikin tai liikunnan saralla, osana hoitotyötä.
Jokaiselle potilaalle tehtiin yksilöllinen hoitosuunnitelma, ja osa pystyi aikaa myöten muuttamaan sairaalasta. Ylihoitajan tehtäviä oli Vireveden mukaan ”koota henkilökunnan voimat yhteistyöhön, jokaisen tulee saada kokea keskinäistä hyväksymistä ja luottamusta siinä suuremmassa yhteisössä, missä toimii”.
Vapaa-ajallaan Maire Virevesi nautti asuntovaunulla matkustamisesta perheensä kanssa. Hänelle erityisen rakas matkakohde oli Tunturi-Lappi.
Jäätyään eläkkeelle Virevesi oli perustamassa yhdessä opetusneuvos Aarno Kaartilan kanssa liikuntavammaisille aikuisille tarkoitettua yhteisöllistä Anni-kotia Lempäälään.
Hyviä ystäviä löytyi Toijalan Marttojen ja Akaan seudun Sotainvalidien jäsenistä, joiden toimintaan Virevesi osallistui kuolemaansa asti. Vielä yli 90-vuotiaana hän ajoi autollaan ystäviensä kanssa katsomaan sinivuokkojen ja sireeninen kukkimista. Mairelle tärkeä virkistyksen paikka oli savusauna.
Maire-mummia jäävät kaipaamaan ystävät, sukulaiset, lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapsi.
Maire Vireveden lapset:
Petteri Walldén
Tiina Walldén
Terhi Virevesi-Risku
