Akaan Reserviupseerikerhon ja Toijalan seudun Reserviläisten omistama Saajanmaja täyttää 50 vuotta. Juhlallisuuksia vietetään majalla lauantaina 5. lokakuuta. Maja saunoineen sijaitsee Kurisjärvellä Ahlajärventien varressa Saajanmitta-lammen rannassa.
Ajatus omasta majasta syntyi reserviupseerien keskuudessa 1960-luvun puolivälissä. Kerhoa johti tuolloin Urho Tähtinen ja johtokunnassa istui muun muassa Mäki-Tiuran nuori isäntä Seppo Tiura. Kerhon toimintaa haluttiin kehittää, mutta ainainen rahapula esti ideoiden toteutumisen.
Urho Tähtisen johdolla kerhon toimintaa haluttiin uudistaa, varsinkin kun aika ei ollut maanpuolustustyölle otollinen. Keskusteluissa päädyttiin siihen, että luontoon on päästävä. Tähän tarttui Seppo Tiura, joka lupasi johtokunnan kokouksessa 11.1.1966 lahjoittaa majalle tontin Saajanmitan rannasta. Tontti lahjoitettiin sillä ehdolla, että sille rakennettaisiin maja. Koska Mäki-Tuira oli tuolloin vielä perikunnan omistuksessa, lahjakirjan allekirjoitti Seppo Tiuran äiti Aino Tiura.
Aliupseerit heti alussa mukaan
Toimitiloja etsittiin 1960-luvulla muualtakin. Sekä reserviupseerit että aliupseerit aikoivat ostaa yhdessä Riisikkalan nuorisoseuratalon toimitilakseen. Talo jäi kuitenkin onneksi ostamatta, koska sitä tarvittiin muuhun käyttöön. Niin ikään Aatto Alftanilta jäi uudelle tontille riihi ostamatta, koska se oli liian kallis.
Vuoden 1968 alussa perustettiin molempien reserviläisyhdistyksien yhteinen toimikunta majaa suunnittelemaan. Puheenjohtajana toimi Heikki Lauhkonen ja jäseninä Mauno Mäkinen, Esko Soini, Paavo Yli-Mutka ja Raimo Eskola.
Saajanmajan piirustukset piirsi Toijalan kauppalan rakennustarkastaja Veikko Valo ja rakennuslupa majalle saatiin 25.1.1968.
Rakennustyötä johti rakennustoimikunta puheenjohtajanaan Urho Tähtinen. Työt tehtiin pääasiassa talkoilla ja rakennustarvikkeet saatiin pääasiassa lahjoituksina. Rakennustoimikunta sai molemmilta reserviläisyhdistyksiltä valtuudet käyttää lisäksi yhteensä 10 000 markkaa talkoiden ja lahjoituksien lisäksi majan valmiiksi saattamiseen, mutta rahaan käytettiin vain 4000 markkaa.
Majan peruskivi muurattiin 27.6.1968. Heikki Lauhkosen laatima peruskirja suljettiin yhdessä viiden markan setelin ja viimeisimmän Toijalan Seutu -lehden kanssa panssaritykin hylsyyn ja upotettiin valuun.
Valmis ja velaton
Saajanmaja vihittiin isänmaallisen juhlan siivittämänä 29.6.1969. Tervehdyspuheen piti Urho Tähtinen, joka puheensa lopuksi luovutti valmiin ja velattoman majan avaimet reserviupseerikerhon puheenjohtajalle Touko Sirkesalolla ja aliupseeriyhdistyksen puheenjohtajalle Pentti Huhtiselle.
Majan vihki käyttöönsä Hämeenlinnan sotilaspiirin päällikkö Heikki Virtanen.
”Tällä paikalla ei näy saamattomien miesten saappaan jälkiä, vaan kaunis ja viihtyisä kerhomaja”.
Heikki Virtanen viittasi puheellaan vuotta aikaisemmin muurattuun peruskirjaan, johon kirjoitettiin: ensi talven lumet ovat näkevä tällä paikalla meidän kerhomajamme tai vain saamattomien miesten saappaiden jälkiä.
Ensimmäinen rantasauna, sekin talkoovoimin, rakennettiin Saajanmajalle 1984.
Ilkivaltaa
Hei alusta asti Saajanmaja oli molempien reserviläisyhdistysten vilkkaan toiminnan kohde. Majan löysivät myös ilkivallan tekijät. Ikkunoita rikottiin alkuvuosina säännöllisesti ja kerran oli majan savupiippukin kannettu kiviä täyteen. Pahaa tuhoa majan sisällä aiheutti myös poikien ulostusleikki.
Historiansa pahimman iskun Saajanmaja kohtasi muutama vuosi sitten, kun lammen rantaan rakennettu sauna tuntemattomasta syystä paloi. Yhdistysten talkoovoimin rantaan rakennettiin uusi sauna, joka otettiin käyttöön tänä kesänä.
”Majan ympärillä tapahtunut toiminta on ollut pääasiassa yhteistä, kuten illanviettoja, esitelmätilaisuuksia, saunailtoja ja pikku kilpailuja, joihin Saajanmajaa ympäröivä maasto suo verrattomat mahdollisuudet. Majaa on vuokrattu myös muiden yhdistysten ja yksityishenkilöiden käyttöön.”
Lähde: Markku Lapinleimu, Ote pitää, Toijalan Reserviupseerikeho 1949-1999.
