Metropoliitta Elia saa lisää kaitsettavia Tampereen ortodoksisesta seurakunnasta

Pirkanmaalaiset ortodoksit saavat ensi vuoden alussa uuden esipaimenen. Tampereen 3 100-jäseninen seurakunta siirtyy silloin Oulun hiippakuntaan, jonka johdossa on metropoliitta Elia. Piispan mukaan Oulun hiippakunta saa Pirkanmaalla sekä osin Satakunnassa ja Keski-Suomessa olevasta Tampereen seurakunnasta tärkeän alueen. Metropoliitta Elia vieraili Tampereella syyskuun alkupuolella. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Pirkanmaalaiset ortodoksit saavat ensi vuoden alussa uuden esipaimenen. Tampereen 3 100-jäseninen seurakunta siirtyy silloin Oulun hiippakuntaan, jonka johdossa on metropoliitta Elia. Piispan mukaan Oulun hiippakunta saa Pirkanmaalla sekä osin Satakunnassa ja Keski-Suomessa toimivastaa Tampereen seurakunnasta kasvavan ja vireän alueen. Metropoliitta Elia vieraili Tampereella syyskuun alkupuolella. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Suomen ortodoksinen kirkko turvaa kolmen nykyisen hiippakuntansa elinvoiman ja toimintakyvyn siirtämällä ensi vuoden alusta Pirkanmaalla ja osissa Satakuntaa sekä Keski-Suomea toimivan Tampereen ortodoksisen seurakunnan Helsingin hiippakunnasta Oulun hiippakuntaan. Oulun metropoliitta Elia korostaa voimakkaan maan sisäisen muuttoliikkeen ja laskevan syntyvyyden haastavan kirkkoa tulevaisuudessa. Sen on varmistettava palvelut jäsenillensä kaikissa oloissa.

Seurakuntauudistus merkitsee puolestaan sitä, että Länsi-Suomessa olevat Tampereen ja Vaasan seurakunnat yhdistyvät. Liitoksen jälkeen seurakunnan ääripisteet ovat Toijalassa ja Lohtajalla sekä Korsnäsissä ja Jämsässä. Tampereen seurakunnassa on 3 100 jäsentä ja Vaasan seurakunnassa 1 020 jäsentä.

Metropoliitta Elia muistuttaa niin seurakunta- kuin hiippakuntauudistuksen olevan välttämättömiä. Hänen mukaansa runsaan 60 000 jäsenen ortodoksisessa kirkossa on seurattava väestön voimakkaana jatkuvan keskittymisen ja syntyvyyden roiman laskemisen vaikutuksia.

– Hiippakuntamuutoksella pystytään nykyoloissa tasapainottamaan väestökadosta kärsivän Oulun hiippakunnan elin- ja toimintamahdollisuuksia.

– Nykyisessä kolmen hiippakunnan mallissa Oulun hiippakunta näivettyisi, ellei päätettyjä toimia toteutettaisi. Liian pieneksi käyvä väestömäärä vie pohjan normaalilta toiminnalta.

Metropoliitta Elia katsoo pidemmälle tulevaisuuteen päätellen, etteivät uudet hiippakuntarajojen tarkistuspaineet ole poissuljettuja.

– Emme voi sille mitään, jos kansalaiset hakeutuvat jatkossakin kolmeen pääkasvukeskukseen: pääkaupunkiseudulle, Tampereelle sekä Turkuun.

Esipaimen on lukenut tarkasti tilastot, joissa ennustetaan maamme eri maakuntien väestömäärät aina vuoteen 2040 saakka. Toteutuessaan arviot vaativat reagoimista. Oulun hiippakuntaan kuuluvat Kainuun kunnat kärsivät eniten väestökadosta.

Metropoliitta Elia vakuuttaa kaikille hiippakuntansa jäsenille, että hän on saavutettavissa ja läsnä, vaikka esimerkiksi Tampereelta Ouluun on liki 500 kilometrin matka.

Kirkko palvelee kaikkia jäseniään

– Huoli siitä, miten kirkkomme pystyy palvelemaan kaikkia jäseniänsä pinta-alaltaan laajassa maassa, on aiheellinen ja ajankohtainen, metropoliitta Elia linjaa.

Samaan hengenvetoon esipaimen vakuuttaa, ettei kirkko voi eikä se halua unohtaa yhtäkään jäsentään.

– Kirkon tehtävä on palvella kaikkia.

Metropoliitta Elian mukaan yhteiskuntamme muutokset koskettavat syvästi niin kirkkoa kuin seurakuntiakin.

– Etenkin pohjoisen ja itäisen Suomen seurakunnissa, joissa väestö ikääntyy, on haasteita. Tilannetta kuvaa hyvin arjen todellisuus pohjoiskarjalaisessa Nurmeksessa, jossa pienen ajan sisällä oli vain yksi kaste ja peräti 16 hautaan siunaamista.

– Todellisuuttamme on myös se, että moni nuori jättää kirkon.

Metropoliitta Elian mukaan vakava kysymys on, mistä kirkko saa uusia jäseniä.

– Ortodoksisuus tarjoaa hengellisen kodin kirkkoon liittyville. Tällä saralla on myönteistä liikehdintää. Maahanmuuttajissa on myönteisen paljon ortodokseja. Monikulttuurisuus ja -kielisyys ovat asioita, joihin meidän on kirkkona kyettävä vastaamaan.

Metropoliitta Elian mukaan kirkon on osoitettava elävyytensä, vaikka maallistuminen valtaa alaa.

– Pää- ja perussanomamme on vanha, eikä sitä tarvitse muuttaa. Kirkollinen ja liturginen elämä säilyvät muuttumattomina. Ihmisten on elettävä tässä ajassa eikä tästä ajasta. Kirkon elämä ja sen merkitys on saatava tämän päivän ihmisille ymmärrettäväksi.

Metropoliitta Elia vannoo myönteisyyden voimaan.

– Pidän haasteitamme myönteisinä. Ne suovat kirkollemme ja seurakunnillemme uudistumisen paikan. Vertauskuvallisesti sanottuna meidän on katsottava ja nähtävä maailmamme uusilla silmälaseilla.

Voimavarat seurakuntalaisten palvelemiseen

Tampereen ortodoksinen seurakunta levittäytyy nykymuodossaan peräti 33 kunnan alueelle Pirkanmaalla ja osissa Satakuntaa sekä Keski-Suomea. Vaasan seurakunta käsittää peräti 41 kuntaa Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla.

Metropoliitta Elia ei hätkähdä yhdistymisen myötä syntyvää suurseurakuntaa. Hänen mukaansa Tampereen ja Vaasan seurakuntia sitoo voimakkaasti yhteen se, että ne ovat Länsi-Suomea. Kulttuurilliset lähtökohdat ovat yhdenmukaiset.

– Seurakunnissamme on varsin paljon byrokratiaa. Vapautamme voimavarojamme seurakuntalaisten parissa tehtävään työhön. Pontimena on myös talous. Kirkon varat eivät yksinkertaisesti riitä nykymuotoisen järjestelmän ylläpitämiseen. Toimintojen yhdistämisellä sekä järkiperäistämisellä ja yhteistyöllä pääsemme pitkälle.

– Esimerkiksi nykyisessä tilanteessa kirkkoherroilta menee paljon aikaa hallinnon pyörittämiseen. Tosiasiassa asiat hoituvat yhtä hyvin nykyistä isommissa yksiköissä. Papeille ja kanttoreille jää enemmän aikaa olla ihmisten parissa.

Metropoliitta Elia sanoo seurakuntauudistuksen tarjoavan luontevan mahdollisuuden toimintatapojen uudistamiselle.

– Kaikki työntekijät saavat uudet toimenkuvat.

– Yksikään työntekijämme ei joudu muutoksien takia työttömäksi. Samat papit ja kanttorit jatkavat tuttujen seurakuntalaistensa palvelemista.

Metropoliitta Elia muistuttaa tämänhetkisen seurakuntajaon olevan suurimmaksi osaksi 1950-luvun peruja. Seurakunnat perustettiin alueille, joille karjalaiset asettuivat asumaan. Seurakunnat hankkivat myös pyhäkkönsä.

Suomen ortodoksisella kirkolla ja sen seurakunnilla on edessä kiinteistöjen läpikäyminen.

MATTI PULKKINEN

Metropoliitta Elian mukaan myös Suomen ortodoksisen seurakunnan on seurattava tarkasti yhteiskunnan muutoksia. Esimerkiksi kaupungistumiskehitys johtaa siihen, että paikallisseurakunnat ovat uusien haasteiden edessä. - Voimavarat on suunnattava harkitusti oikeisiin osotteisiin. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Metropoliitta Elian mukaan myös Suomen ortodoksisen seurakunnan on seurattava tarkasti yhteiskunnan muutoksia. Esimerkiksi kaupungistumiskehitys johtaa siihen, että paikallisseurakunnat ovat uusien haasteiden edessä. – Voimavarat on suunnattava harkitusti oikeisiin osotteisiin. (Kuva: Matti Pulkkinen)