Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin (sd) linjauksia suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-rata-hankeyhtiön perustamiseksi. Neuvotteluja tullaan käymään raideinvestoinneista hyötyvien kuntien ja muiden julkisomisteisten yhteisöjen kanssa.
Hankeyhtiöt hoitavat hankkeiden suunnittelun ja rahoitukset rakentamisvalmiuteen asti. Valtio omistaisi hankeyhtiöistä 51 prosenttia ja muut osakkaat noin 49 prosenttia. Neuvottelujen tuloksena syntyvien osakassopimusten hyväksymisen jälkeen valtiolla on valmius pääomittaa Suomi-rataa 76,6 miljoonalla eurolla ja Turun tunnin junaa 38,25 miljoonalla eurolla.
Suomi-radan suunnittelukustannusten arvio on kokonaisuudessaan noin 150 miljoonaa euroa. Radanvarren kunnilta ja muilta toimijoilta tarvitaan useampi miljoona, jotta päästään tilanteeseen, että kuokka voidaan lyödä maahan. Toivottavaa on, että Akaan kaupunkikin saa kutsun neuvotteluihin, ja miksi ei saisi, pysähtyyhän kaupungin alueella juna kahdessa paikassa, Toijalassa ja Viialassa.
Nyt käynnistetään neuvottelut osakassopimusten aikaansaamiseksi. Neuvottelutulos osakassopimuksineen tuodaan aikanaan erikseen talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyyn, joka linjaa jatkon. Vaikka Pirkanmaalla monessa paikassa iloitaankin Marinin linjauksista, vielä ei ole päätöksiä rakentamisesta.
Tunnin juna ei hyödytä akaalaisia yhtään. Juna tuskin pysähtyy Akaassa, hyvä jos Hämeenlinnassa. Akaassa pitää varmistaa, että radan työmatkaliikenne sekä muu paikallis- ja kaukoliikenne säilyvät vähintäänkin nykyisellä tasolla. Joulukuussa Pirkanmaalla käynnistyvä paikallisjunaliikenteen pilotti toivottavasti onnistuu ja lisävuoroista tulee pysyviä.
Näillä näkymin taas päästään suunnittelemaan. Pirkanmaan liitolla on valmius tehtävään ja varmasti myös aikaisempia suunnitelmia pohjaksi. Suunnittelun käynnistäminen kokonaan uudestaan osoittaisi, että viimeisen pääradan peruskorjauksen jälkeen puheet kolmannesta raiteesta olivat juhlapuheita lämpimikseen.
Akaan on huolehdittava omin voimin siitä, että Toijalan rautatieaseman ja Viialan seisakkeen alueet ovat kunnossa raideliikenteen lisääntyessä. Jo nyt parkkipaikoilla on ajoittain ahdasta ja liikenne Toijalan rautatieaseman edessä holtitonta. Henkilöautot eivät kuulu asematunnelien aukkojen eteen. Kaupungin on myös huolehdittava siitä, että junaan kauempaa saapuville on myös parkkipaikkoja.
Tässä yhteydessä pitää myös avoimesti keskustella siitä, pitääkö kaiken pysäköinnin olla ilmaista. Maksut pitäisivät ainakin lähellä asuvien autot pois parkkipaikoilta. Huonoksi vastaväitteeksi sopii se, että maksujen tullen juna jätetään väliin. Ei jätetä. Tampereella on jo nyt kovin vaikeaa ilmaiseksi pysäköidä missään.
Ilmastonmuutos ajaa rajuihinkin liikenneratkaisuihin. Joukkoliikenteellä on tulevaisuus. Asemien seudut ovat nyt ja varsinkin tulevaisuudessa houkuttelevia kauppapaikkoja. Toijalan rautatieasemalle mahtuisi monta toimijaa, mutta vielä rakennus ei kiinnosta. Onko vuokra kohdallaan? Entä onko rakennuksen kunto tästä ajasta?
Varmaa on, että vuosiin ei pääradalla rakenneta mitään. Ministeri Marinin linjaukset ovat samaa luokkaa kuin Iso-Britannian pääministerin Winston Churchillin puhe ilmataistelujen saarivaltion yllä loputtua: Minulla ei ole teille tarjolla mitään muuta kuin verta, uurastusta, hikeä ja kyyneleitä…. Eikä tämä ole edes lopun alku. Mutta tämä on, kenties, alun loppu.
