Suomessa on jo pitkään ollut buumi, että kansalliset merkkituotteemme suunnitellaan Suomessa, mutta valmistetaan siellä missä halvimmalla saadaan. Bisnes ei välttämättä tunne valtakunnanrajoja muutenkaan. Poikkeuksen tekevät muutamat yksittäiset tuotteet, kuten Aalto-vaasi, jota ainakin toistaiseksi puhalletaan Hämeenlinnan Iittalassa.
Kangasalalainen Tam-Silk on loppusyksystä sekoittanut kivasti pakkaa mainostamalla Kangasalan Sanomissa, että heidän tuotteensa suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa. Mainoksella yritys näytti kaapin paikkaa muun muassa Finlaysonille, jonka sinänsä kauniit tuotteet valmistetaan ties missä.
Tam-Silkin viesti levisi kulovalkean tavoin mediassa sillä seurauksella, että yrityksen tilauskirjat ovat täynnä, verkkokauppa toimii ja tehtaanmyymälän ovi käy. Ostaja haluaakin ostaa aidosti kotimaista.
Tempaus puhutteli ja sai ihmiset ajattelemaan. Mitä ihmettä Suomessa tehdään, jos kaikki tarvitsemamme valmistetaan ulkomailla?
1980-luvulla ympäristöjärjestöt pistivät Euroopan kirjapainotalot kuriin kertomalla raflaavasti, että suomalainen metsäteollisuus ei ole ympäristöystävällistä. Mitä tapahtui? Tehtaat toisensa jälkeen pistettiin kuntoon. Valkeakoski ei haissut niin pahalle, ja jätevesiä ei työnnetty enää järviin ja jokiin. Kyllä bisnes kuuntelee, kun ääni on tarpeeksi kova.
Kun keskuskaupunkien ulkopuolella surkutellaan kaupan tilaa ja tyhjiä liiketiloja, voitaisiin välillä ihan oikeasti miettiä ostoskäyttäytymistämme ja muita toimintatapojamme. Matkatessamme automarketteihin köyhdytämme samalla kotikuntaamme. Jos ovi ei käy, paikallinen liike suljetaan. Tämä on hyvin yksinkertaista, eikä siihen voi vaikuttaa poliittisin päätöksin.
Jos Tam-Silk haluaa tehdä toisin, miksi eivät muutkin? Akaassa keskustellaan ajoittain vilkkaastikin taajamien palvelutarjonnasta. Ideapark ja Tampereen seudun muut jätit ovat niin lähellä, että niihin on jo luonnollista poiketa. Samalla ihmetellään, miksi kivijalkakaupat kuolevat. Toijalan ja Viialan piristykseksi on vuosien saatossa mietitty jos jonkinlaista projektia.
– Tämän koko homman juju oli muistuttaa kuluttajaa siitä, että omalla ostopäätöksellä on iso merkitys, sanoo Tam-Silk Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tuomo Saarni Aamulehdessä 24. elokuuta.
Ostaja päättää aina, mistä tarvitsemansa tuotteen ostaa. Mainonnan tehtävä on saada ostaja liikkeelle. Marketeissa ostaminen tehdään helpoksi, koska myyjänkin työt tekee ostaja itse. Ostamista ei häiritse kukaan. Kivijalkakaupassa palveleva myyjä saattaa tuntua tuputtavalta. Akaassakin kuulee sanottavan, että liikkeeseen poikettuaan on pakko ostaa jotakin. Höpö höpö.
Paikallinen palveluyrittäjä on valmis palvelemaan hyvinkin monimutkaisissa asioissa. Usein juuri henkilökohtainen palvelu takaa parhaimman lopputuloksen. Tästä kertoo sekin, että Akaassa toimivissa yrityksissä käydään kaukaakiin.
Kangasalan Yrittäjät tempaisivat 1980-luvulla tarjoamalla Tampereelle matkaaville autoille setelin, jos nämä kääntyvät takaisin ostoksille Kangasalle. Viialassa kokeiltiin muutama vuosi sitten Kauppatorstaita, jolloin keskustan liikkeet olivat auki pitempään. Toijalassa järjestetään edelleen menestyksellä Punaisen maton huumaa -tapahtumaa. Erilaisten tempausten viesti on sama kuin Tam-Silkin hallituksen puheenjohtajan: ostopäätöksellä on merkitystä.
