Hyvinvointialueet eivät saa heikentää syömishäiriöpotilaiden hoitoa tai heidän läheistensä tukea

06.04.2025 11:00

Hallitus on varannut vuoden 2025 talousarviossa hyvinvointialueille lisää rahoitusta, mutta se ei riitä ratkaisemaan alueiden vakavaa talouskriisiä. Hyvinvointialueet joutuvat edelleen tekemään mittavia säästöjä, mikä tarkoittaa käytännössä leikkauksia palveluihin. Säästöpaineet ovat jo nyt näkyneet esimerkiksi ostopalveluiden vähentämisenä ja osastopaikkojen karsimisena. Tämä kehitys uhkaa erityisesti syömishäiriötä sairastavien potilaiden hoitoa sekä heidän läheistensä saamaa tukea. 

Syömishäiriöt ovat vakavia mielenterveyshäiriöitä, jotka edellyttävät oikea-aikaista, pitkäjänteistä ja moniammatillista hoitoa. Hoidon viivästyminen tai puutteellisuus voi johtaa vakaviin seurauksiin, kuten kroonistumiseen, työkyvyn menetykseen ja jopa kuolemaan. Aamulehti uutisoi jo vuonna 2024 tapauksesta, jossa nuori syömishäiriöpotilas ei saanut lääkärin vastaanottoaikaa. Tällaiset tapaukset osoittavat, että järjestelmä ei tällä hetkellä kykene tarjoamaan riittävää tukea sairastuneille. 

Suomalaisnuorista yli 10 % on sairastanut syömishäiriön varhaisaikuisuuteen mennessä. Syömishäiriöihin liittyy usein myös muita mielenterveyden häiriöitä, ja ne ovat yleistyneet merkittävästi viime vuosina. Siitä huolimatta hoitoon pääsy on monille vaikeaa, ja potilaat voivat jäädä ilman pitkäaikaista tukea. On kestämätöntä, että sairastuneita siirretään jonosta toiseen ilman varmuutta jatkuvasta hoidosta.  

Samaan aikaan mielenterveyden häiriöiden vaikutukset kansantalouteen ovat valtavat. Kelan mukaan pitkien mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen vuoksi menetettiin Suomessa arviolta 5,8 miljoonaa työpäivää vuonna 2023, mikä vastaa noin 26 000 henkilötyövuotta. Näiden menetettyjen työpäivien kustannus oli vähintään miljardi euroa. Yleisin syy sairauspäivärahojen saamiseen vuonna 2023 oli mielenterveyden häiriöt, ja joka kolmas sairauspäivärahan saaja sai tukea juuri mielenterveyssyistä. 

Jos syömishäiriöiden hoitoa heikennetään entisestään, se ei ole pelkästään inhimillisesti kestämätöntä, vaan myös taloudellisesti lyhytnäköistä. Hyvinvointialueiden pitää turvata hoidon saatavuus ja varmistaa, että sairastuneet saavat tarvitsemansa tuen ajoissa. Lisäksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa, jotta mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen panostetaan. Säästöt voivat koitua kalliiksi, jos ne johtavat paheneviin mielenterveysongelmiin, kasvaviin hoitokustannuksiin ja työkyvyttömyyteen. 

Syömishäiriöpotilaat ja heidän läheisensä ansaitsevat kunnollista hoitoa ja tukea – säästöpaineista huolimatta.

Marika Uusi-Illikainen

Varapuheenjohtaja 2020–2024 Syömishäiriöliitto-SYLI ry

Aluevaaliehdokas Pirkanmaa, (Kangasala) (vihr.) 

Jessica Sonko

Puheenjohtaja Syömishäiriöliitto-SYLI ry

Aluevaaliehdokas Kanta-Häme (kok.)