”ENNUSTAN, että 2–3 vuoden päästä Pirkanmaan hyvinvointialue tulee olemaan Suomen paras hyvinvointialue.”
Näin sanoo pirkkalalainen Antero Saksala, jonka kausi Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) vanhusneuvoston puheenjohtajana päättyy lähestyviin aluevaaleihin. Vanhusneuvosto toimii hyvinvointialueen kuntien yhteisenä toimielimenä, joka edistää vanhusten hyvinvointia ja vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon.
Väistyvä puheenjohtaja jättää tehtävänsä luottavaisena tulevaan. Siitä kertoo hänen hyvinvointialueesta esittämänsä ennustus.
”Olemme kasvava maakunta, johon tulee koko ajan lisää resursseja. Olen tosi tyytyväinen uudistamisen tapaan ja työhön. Pirhan henkilöstö ja valtuusto ovat asettaneet korkeat tavoitteet toiminnalle”, Saksala arvioi.
Käytännössä tämä on näkynyt hänen mukaansa siinä, miten hyvinvointialueen palveluverkkoa on lähdetty uudistamaan. Keskiöön on nostettu palvelujen yhdenvertaisuus alueen eri kunnissa. Esimerkiksi digiklinikka on ollut Saksalan mukaan ”hämmästyttävä menestys”.
Virtuaaliset palvelut eivät kuitenkaan sovi kaikille, vaan tarvitaan yhä kasvokkaisia kohtaamisia.
”Tiedostamme, kuinka hienoja uudet palvelujärjestelmät ovat. Meillä on kuitenkin paljon ihmisiä, joille digimaailma on mahdoton. Siksi olemme korostaneet, että tässä vaiheessa pitää olla mahdollisuus läsnäoloon palveluissa. Se on varmaankin se iso haaste tällä hetkellä.”
PIRHAN vanhusneuvostossa on edustus kaikista hyvinvointialueen 23 kunnasta ja Pirkanmaan eläkejärjestöjen neuvottelukunnasta (PEETU). Kuntien joukko on kirjava ja niiden ongelmat toisistaan poikkeavia.
”Aluksi asioita katsottiin hyvin herkästi oman kunnan näkökulmasta. Kuitenkin vanhusneuvoston pitää ajatella kokonaisuutta ja Pirhan hyvinvointialueen parasta”, Saksala sanoo.
”Meillä ei ole ollut pienten tai isojen kuntien kinaa keskenään. Hämmästyttävän hyvin asioissa on osattu katsoa kokonaisuutta”, hän kuvaa.
Vanhusneuvosto voi vaikuttaa esimerkiksi valtuustoaloitteilla ja lausunnoilla. Saksala uskookin, että neuvosto on onnistunut löytämään tehokkaita vaikuttamistapoja. Neuvosto on jättänyt valtuustoaloitteita ja sen kannanottoihin on vedottu aluevaltuuston kokouksissa.
”Voi ihan reilusti sanoa, että tämä vanhusneuvostomme toiminta on tällä hetkellä parhaasta päästä Suomessa”, Saksala arvioi.
IKÄIHMISIIN liittyvät kysymykset ovat olleet menneen aluevaltuustokauden aikana runsaasti julkisuudessa. Kosolti keskustelua ovat herättäneet esimerkiksi Pirhan suunnitelmat kuntouttavan päivätoiminnan lakkauttamisesta.
Myös vanhusneuvosto antoi lausuntonsa toiminnan tulevaisuudesta.
”Näemme, että on tarve kehittää teknologiaa hyödyntäviä toimintamuotoja. Täytyy pitää kuitenkin mielessä, että meillä iso joukko vanhuksia, joiden yhtenä isona ongelmana on yksinäisyys. Siksi toimintaa olisi viisasta jatkaa”, Saksala sanoo.
Toisaalta vaakakupissa painavat vanhusneuvoston väistyvän puheenjohtajan mukaan kustannuskysymykset. Saksala näkee, että kuntouttavan päivätoiminnan jatkoon on yhä mahdollista vaikuttaa.
”Asia on aluehallituksen pöydällä 14. huhtikuuta. Olen ihan varma, että se tulee myös aluevaltuustoon. Ei se ihan varmasti ole vielä lopullisessa asussaan”, hän uskoo.
