Yle uutisoi helmikuun alussa, että kuusi vuotta sitten käyttöönotetussa Turun Yli-Maarian koulussa suunnitellaan remonttia, koska tilat ovat epäkäytännölliset. Tämä ei yllätä, sillä modernissa käytävättömässä koulussa osaan luokista pääsee vain toisten luokkien läpi kulkemalla. Yli-Maarian koulun rehtori toteaa, että tiloista olisi saatu toimivat, mikäli opettajat olisi otettu tiiviimmin mukaan suunnitteluun.
Tällaiset esimerkit osoittavat, miksi julkisissa rakennushankkeissa tulisi hyödyntää käyttäjälähtöistä suunnittelua. Tämä tarkoittaa sitä, että koulun loppukäyttäjiä eli opettajia, oppilaita ja muuta henkilökuntaa osallistetaan koulujen suunnitteluun, jolloin varmistetaan, että rakennussuunnittelijat ymmärtävät tilojen todelliset tarpeet. Työpajat ja keskustelut käyttäjien kanssa tuovat esiin näkökulmia, joita pelkästään teknisestä tai hallinnollisesta näkökulmasta tehty suunnittelu ei aina huomioi.
Laadukas suunnittelu on sijoitus tulevaisuuteen
Julkisia hankintoja kilpailutettaessa on tärkeää ymmärtää sanonta: ”Sitä saa, mitä tilaa.” Suunnittelija ei siis suunnittele käyttäjälähtöisesti, mikäli tilaaja ei sitä vaadi. Suunnittelutoimistot ja myös rakennusurakoitsijat toteuttavat omaa toimeksiantoaan tilaajan vaatimusten mukaisesti. Se on ensinnäkin jo sopimuksellisesti heidän velvollisuutensa ja toisekseen kannattavan liiketoiminnan peruskiviä. Käyttäjälähtöinen suunnittelu vaatii suunnittelijalta enemmän resursseja ja aikaa, joten myös kustannukset ovat korkeammat. Suunnitteluun panostamalla voidaan kuitenkin tehdä merkittäviä kustannussäästöjä, sillä huolellinen suunnittelu vähentää usein rakennusvaiheen muutostöitä ja jopa kalliita remontteja, kuten Turun esimerkki osoittaa. Viranhaltijoiden ja kuntapäättäjien tulee siis ymmärtää, mitkä vaiheet ovat niitä, joihin kannattaa erityisesti panostaa.
Koulusta koko yhteisön olohuone
Moni varmasti pohtii, miten Akaa selviää taloudellisesti kouluverkoston uudistamisesta. Toijalan taajaman koulut ovat niin huonossa kunnossa, että investoinnit ovat aivan pakollisia ja valitettavasti jostain muusta joudumme varmasti tinkimään. Koulukiinteistöt tullaan rakentamaan kaikkien kuntalaisten varoilla, joten mielestäni olisi oikeudenmukaista, että tiloista pääsisivät hyötymään mahdollisimman moni. Nyt kun Toijalan yhtenäiskoulu ei ole vielä edes suunnittelijan pöydällä, koulun voisi suunnitella koko Akaan olohuoneeksi, jota käytettäisiin harrastus- ja kulttuuritoimintaan myös iltaisin ja viikonloppuisin. Suunnittelemalla tiloihin modernit kulunvalvontajärjestelmät sekä sähkölukkoihin integroidut vahvaa tunnistautumista vaativat ajanvarausjärjestelmät, tilojen käyttö mahdollistettaisiin helposti, valvotusti ja hallitusti.
Turun Yli-Maarian koulun toteutus epäonnistui mahdollisesti siksi, että kiinteistöstä yritettiin tehdä moneen tarpeeseen taipuva monitoimitalo. Uskallan kuitenkin väittää, että koulu voidaan suunnitella niin, että rakennus palvelee sekä pedagogiikkaa että muutakin käyttöä. Esimerkiksi perusopetuksessa on jatkuvasti enemmän erityisen tuen tarvitsijoita, joista osa hyötyisi rauhallisista oppimisympäristöistä. Tähän tarpeeseen rakennettavat hiljaiset pienryhmätilat soveltuisivat erinomaisesti esimerkiksi soitonopetukseen tai -harjoitteluun ilta-aikaan.
Harrastusmahdollisuudet ja kulttuuriaktiviteetit tukevat elinvoimaamme
Mielestäni on tärkeää, että Akaa mahdollistaa alueellaan aktiiviset kulttuuri- että liikunta-aktiviteetit, sillä mitä aktiivisempi Akaa on, sitä parempi on myös alueemme veto- ja pitovoima. Akaassa monet urheiluharrastukset sekä teatteri- ja kulttuuritoiminta järjestyvät pääasiassa kolmannen sektorin ja aktiivisten kuntalaisten toimesta, joten toivon, että kaupunki pystyisi tarjoamaan koulutiloja yhdistysten ja urheiluseurojen käyttöön ilmaiseksi tai mahdollisimman alhaiseen hintaan. Koulutilojen käyttö tulisi mielestäni mahdollistaa myös yrityksille maksua vastaan. Näin kaupunki voisi ansaita tuloja investoinneillaan, parantaa tilojen hyötysuhdetta sekä tukea entisestään alueen harrastusmahdollisuuksia. Esimerkiksi itse ammattimuusikkona ja entisenä lauluopettajana saan silloin tällöin ystäviltäni pyyntöjä pitää heille muutamia laulutunteja. Mikäli minulla olisi tulevaisuudessa mahdollisuus vuokrata koulun musiikkiluokkaa, lupaan antaa ystävilleni vihdoin ne pitkään odotetut laulutunnit.
Miksi investoida vain kouluihin, kun meillä on mahdollisuus investoida samalla koko kunnan elinvoimaan? Miksi tyytyä tavalliseen, kun voimme tehdä Akaasta koko Suomen esimerkin siitä, miten koulut voivat palvella koko yhteisöä? Tämä investointi maksaa kyllä itsensä takaisin niin taloudellisesti kuin hyvinvoinnin kautta.
Jaana Koivuniemi
Kuntavaaliehdokas, kokoomus (sit.)
Kirjoittaja työskentelee rakennusalalla julkisten hankintojen parissa.
