Hyvinvointialueella työskentelee noin 20 000 ammattilaista, jotka tietävät, mitä tulisi tehdä palveluiden kehittämiseksi. Haluamme poliitikkoina tukea ammattilaisia tässä tärkeässä uudistustyössä. Koska rahaa on jatkuvasti vähemmän suhteessa palvelujen tarpeeseen, on toimintaa uudistettava rohkeasti ja tehostettava muun muassa tekoälyn ja digitalisaation avulla – siellä, missä se on tarkoituksenmukaista. Sen sijaan kasvokkain toteutettavat palvelut, kuten neuvolapalvelut, perhevalmennukset ja ikäihmisten päivätoiminta, tulisi säilyttää perinteisinä lähipalveluina.
Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn ongelmat sekä palveluiden puutteet kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville, kuten sosiaalihuollossa, lastensuojelussa, mielenterveyspalveluissa sekä vanhus- ja vammaispalveluissa, tulisi korjata. Pirhan tarkastuslautakunnan selvitysten mukaan lastensuojelun työntekijöillä on liikaa asiakkaita, vanhukset odottavat yhä jatkohoitopaikkaa tai palveluasumisen paikkaa sairaaloiden vuodeosastoilla, vammaispalveluiden saatavuudessa on ongelmia, ja mielenterveyspalveluihin joutuu jonottamaan kohtuuttoman pitkiä aikoja.
Rahapula on valitettavasti pakottanut myös Pirhan nostamaan asiakasmaksuja rajusti. Erikoissairaanhoidon noin 45 prosentin asiakasmaksukorotukset ovat historiallisen korkeita ja tarkoittavat käytännössä maksuvastuun siirtämistä yhä enemmän potilaille. Hyvinvointialueiden on nyt panostettava siihen, että pienituloisia opastetaan nykyistä paremmin hakemaan maksuhelpotuksia. Muuten vaarana on, että hoitoon ei hakeuduta ajoissa, jolloin terveysongelmat pahenevat ja niiden hoitaminen tulee myöhemmin kalliimmaksi. Säästöjä suunniteltaessa on tehtävä vaikutustenarviointeja, ja päättäjien on huomioitava päätösten pitkäaikaiset vaikutukset. Huonosti kohdennetut säästöt voivat pitkällä aikavälillä aiheuttaa moninkertaisia kuluja ja lisätä kansanterveydellisiä riskejä.
Sote-alan johtaminen herättää kysymyksiä ja on myös mediassa jatkuva puheenaihe. Suurissa organisaatioissa muodostuu helposti hierarkisia ja kankeita toimintatapoja, jotka heikentävät työhyvinvointia ja hidastavat ketterien käytäntöjen omaksumista. Pirhan tulisi vahvistaa palvelevan johtajuuden mallia sekä edistää yhdessä tekemisen ja hyväksi havaittujen toimintamallien jakamisen kulttuuria. Ylhäältä alaspäin suuntautuvan johtamisen sijaan on tärkeää käydä avointa keskustelua ja kohdata niin asiakkaat kuin kollegat ajatuksella. Näin varmasti monissa yksiköissä jo toimitaan, mutta parantamisen varaa on aina. Oppeja johtamiseen ja muihin prosesseihin voidaan hakea myös muilta aloilta kuin sote-sektorilta. Säästöjen aikana on tärkeää huolehtia siitä, miten Pirha pitää henkilöstön sitoutuneena ja mukana muutoksissa, kuten toimipisteiden siirroissa ja uusien prosessien käyttöönotoissa.
Talouspolitiikka on tasapainoilua rahoituksen riittävyyden ja tuottavuuden välillä. Sote-sektorilla pelivaraa vähentää palveluiden lakisääteisyys – ne on yksinkertaisesti tuotettava, tavalla tai toisella. Pirhan johdon, työntekijöiden ja päättäjien on hyvä pitää tämä mielessä. Siksi peräänkuulutamme valtion roolia hyvinvointialueiden rahoittajana: alueita ei pidä asettaa epävarmaan tilanteeseen tai tehdä äkillisiä leikkauksia, vaan tarvitaan pitkäjänteistä ja ennustettavaa varojen jakoa, joka huomioi ikääntyvän väestön tarpeet.
Tulevalla aluevaltuustokaudella on erittäin tärkeää löytää yhteiset tekijät kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyölle sekä koordinoida hyvinvointia edistäviä tehtäviä molempien eduksi. Kunnissa tehtävä hyvinvointityö on pääsääntöisesti ennaltaehkäisevää, ja yhteistyö hyvinvointialueen kanssa näkyy pidemmällä aikavälillä myös hyvinvointialueen taloudessa, erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen eli HYTE-kertoimen kautta. Vuodesta 2026 alkaen HYTE-kerroin huomioidaan ensimmäistä kertaa hyvinvointialueiden rahoituksen jaossa. Sen tarkoituksena on kannustaa ja tukea hyvinvointialueita toteuttamaan monipuolisia ja suunnitelmallisia toimia, jotka kohdistuvat erityisesti kansansairauksien ehkäisyyn, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen.
Marika Uusi-Illikainen
Voimisteluseuran toiminnanjohtaja, varavaltuutettu Kangasala, kunta- ja aluevaaliehdokas (vihr.)
Stiina Lahikainen
Taloushallinnon asiantuntija, kaupunginvaltuutettu Kangasala, kunta- ja aluevaaliehdokas (vihr.)
