Nuorille on taattava vaikuttamisrauha

23.02.2025 12:00

Vaikuttamisrauha tarkoittaa lyhykäisyydessään rauhaa vaikuttaa. Järjestökentällä on paljon nuoria, jotka ovat mukana puoluepolitiikassa sekä puoluepoliittisesti sitoutumattomassa järjestötoiminnassa. Mutta rauha vaikuttaa, ei todellakaan ole itsestäänselvyys nuorten vaikuttajien keskuudessa.

Nuorisovaltuustotoiminta on erinomainen tapa saada ensikosketusta vaikuttamiseen omalla paikkakunnalla taikka alueella, mutta vaikuttajakenttänä se ei aina ole kaikista helpoin tapa tehdä puoluepoliittisesti sitoutumatonta vaikuttamista. Nuorisovaltuutetut otetaan kunnissa aktiivisesti mukaan päätöksentekoon, mutta niin aikuiset kuin muut nuoretkin syyllistyvät nuorten mielipiteiden lyttäämiseen. Osasyynä on poliittisen keskustelun kärjistyneisyys.

Poliittinen keskustelu ulottuu ylitse ikäluokkien. Esimerkiksi syrjintä poliittisen taustan takia on ilmiönä yleistynyt valtavasti. Sosiaalinen media, asiallisen poliittisen diskurssin puutos ja keskustelun radikalisoituminen sekä polarisaatio ovat huolestuttava ongelma nyky-yhteiskunnassa ja täten vaarantaa täysin demokratian toteutumisen. On äärimmäisen huolestuttavaa, kuinka puoluetausta saattaa määrittää täysin sen, keiden kanssa voi edes olla kavereita. Eri mieltä saa olla, ja pitääkin olla, mutta ei ole koskaan hyväksyttävää syrjiä nuorta kanssavaikuttajaa mielipiteiden ja näkemysten erotessa. Tätä ei tietenkään pidä yhdistää asialliseen kritiikkiin.

Nuorille tarvitaan enemmän tilaa ja rauhaa vaikuttaa omalla tavallaan ilman pelkoa vastareaktiosta, esimerkiksi nuorisovaltuuston edustajina kuntien toimielimissä. Nuoret ovat osaavia asiantuntijoita, mutta heidän sanomisiaan kyseenalaistetaan. On kyseenalaista, kuinka aikuisilla on enemmän tilaa mokata, puhua ääneen tapetilla olevista aiheista, kertoa pelkäämättään mielipidettään ja puolustaa itseänsä, kun nuorille vaikuttajille ei samaa “suojakilpeä” ole. Ei ole oikein, että nuoren tehtävä on olla päätöksenteossa kumileimasin, joka saa luvan olla hiljaa ja pelätä muiden reaktiota itselle tärkeistä aiheista puhuessaan.

Uskomme, että yhteistyön kautta Suomi vahvistaisi asemaansa maailman onnellisimpana maana. Poliittinen keskustelu on hyvin kärjistynyttä, ja sitä on ikävää seurata. Jos keskustelukulttuuri olisi myönteisempää ja yhteistyökykyhalua löytyisi, päätöksenteko hyödyttäisi jokaista kansalaista ja päätökset voivat olla erinomaisia. Eri puolueiden yhteistyökyky ja halu toimia yhdessä ratkaisisi niin monta ongelmaa. Yhteistyökyvyn ja yhdessä ajattelun ansiosta ongelmiin löytyisi tehokkaasti erinomaisia ratkaisuja. Emme ymmärrä, miksi kärjistäminen, toisten syyttely ja kiusaaminen on normi, eikä toisten kannustaminen, ystävällisyys ja toisten ymmärtämisen halu ole.

Tahdomme uskoa, että olemme vaikuttajina vastuussa siitä, että kaikilla on turvallista vaikuttaa juuri omalla tavallaan mielipiteistään riippumatta. Demokratia vaatii erimielisyyksiä ja erilaisuuksia. Lopulta faktahan on se, että kaikki ovat vaikuttamisessa mukana, jotta voisivat tehdä kotikunnasta, maakunnasta, hyvinvointialueesta ja valtiosta astetta paremman. Kukaan nuori ei halua lähteä tulevaisuudessa mukaan suomalaiseen politiikkaan rakentamaan yhteistä tulevaisuutta, jos hänelle jää käteen pelkästään ikäviä kokemuksia vaikuttamisesta jo ensiaskelien aikana. Nuorisovaltuustot eivät ole päätöksenteon kumileimasimia, vaan kohderyhmänsä asiantuntijoita. He eivät ole poliittisia päätöksentekijöitä, joten he ansaitsevat vaikuttamiskentällä oman rauhansa vaikuttaa päättäjien keskellä.

Elsa Nisula (Valkeakoski, vihreät)

Zahra Shaker (Pirkkala, kokoomus)