Koulutuspäällikkö Juhani Anttila ja opinto-ohjaaja Päivi Valkama johdattavat monen lukitun oven läpi halliin, joka kuulostaa olevan opiskelijoiden suosikkipaikkoja koulussa. Vanhat hävittäjät ja muut käytöstä poistetut lentokoneet seisovat vieretysten, kuin odottaen opiskelijoita availemaan luukkujaan ja tutkailemaan järjestelmiään.
Ollaan Tampereen seudun ammattiopiston Tredun ja puolustusteollisuusyhtiö Patrian yhteisessä ilmailualan koulutuskeskuksessa. Harjoitushallit ovat erityisesti Tredun aluetta, ja niissä koulutetaan lentokoneasennuksen perustutkinnon opiskelijoita.
Siis silloin, kun opiskelijat ehtivät hallille. Mico Latvala, 20, ei ole ainoa, joka yllättyi huomatessaan, miten paljon teoriaopintoja koulutukseen sisältyy.
”Ajattelin, että tämä on pikainen koulutus ja vähän saa harjoitella ruuvaamista. En arvannut, että täällä on näin paljon teoriaa. Mutta se ei haittaa, ihan kiinnostavaa tämä on silti”, Latvala toteaa.
Kolmivuotisen lentokoneasennuksen perustutkinnon suorittaneet työllistyvät erilaisiin ilma-alusten huolto- ja korjaustehtäviin siviili- ja sotilasilmailun pariin. Pääsykokeisiin osallistuu vuosittain noin 170 hakijaa, joista sisään otetaan 87.
Tutkinto jakautuu kahteen osaamisalaan. Lentokoneasentajat erikoistuvat lentokoneiden rakenteisiin, mekaniikkaan, voimalaitteisiin ja huoltotekniikkaan, kun taas avioniikka-asentaja keskittyy navigointi-, yhteydenpito- ja tietokonejärjestelmiin. Jälkimmäistä koulutusta voi opiskella Suomessa ainoastaan Pirkkalassa. Suurin osa valmistuvista jatkaa vielä puolen vuoden konversiokoulutukseen, jossa hankitaan myös toisen osaamisalan pätevyys.
Lukujärjestykseen kuuluu muun muassa matemaattisia aineita, sähkötekniikkaa, huoltotekniikkaa, aerodynamiikkaa ja ilmailulainsäädäntöä.
”Läsnäolovaatimus on aika ehdoton. Yleensä sanon opiskelijoille, että sairaana ei saa tulla kouluun, joskus on käytävä hammaslääkärissä ja toki myös kutsunnoissa, kun on niiden aika, mutta muita poissaoloja ei oikeastaan saisi olla. Autokoulukin pitää käydä omalla ajalla”, opinto-ohjaaja Valkama kertoo.
”Se ei ole meidän ilkeyttämme, vaan viranomaisvaatimus, joka perustuu lentoturvallisuuteen. Sillä voi olla katastrofaaliset seuraukset, jos työssä jää jotain tekemättä”, jatkaa koulutuspäällikkö Anttila.
Koulutus on viranomaisen valvomaa ja sääntelemää, ja siinä noudatetaan EU-tason asetuksia. Tämän ansiosta lentokoneasentajilla on valmistuttuaan kelpoisuus työskennellä kaikkialla Euroopassa. Jo opintojen aikana osalla opiskelijoista on mahdollisuus suorittaa harjoittelu Keski-Euroopassa ulkomaisten lentoyhtiöiden palveluksessa.
”Suomalaista lentokoneasentajakoulutusta arvostetaan Keski-Euroopassa todella paljon. Opiskelijoitamme aina kosiskellaan jäämään sinne töihin”, Anttila sanoo.
”Meille on paljon puhuttu, kuinka tärkeää on olla huolellinen ja katsoa, ettei jää mitään ruuveja vääriin paikkoihin. Virheillä olisi isot seuraukset”, Liukkonen toteaa.
Liukkonen ja Luukas Juusti, 18, kuuluvat niihin kiireisiin opiskelijoihin, jotka opiskelevat avioniikkaa kaksoistutkintona lukion ohessa. Toista vuotta opiskelevan Liukkosen mielestä lentokoneasentajan koulutus on hyvin haastavaa. Siitä huolimatta hän aikoo suorittaa perustutkinnon päälle vielä konversiokoulutuksen.
”En tiennyt, minne olisin hakenut peruskoulun jälkeen. Autoala olisi kiinnostanut alun perin, mutta äidin mielestä se oli liian helppoa ja ehdotti tätä sen sijaan”, Liukkonen sanoo.
Mico Latvala on aiemmalta koulutukseltaan putkiasentaja. Asepalvelusta suorittaessaan hän yritti etsiä oman alan töitä ja huomasi niiden olevan kiven alla.
”Ilmailu oli kiinnostanut minua, ja armeijan loppuvaiheilla laitoin hakemuksen Treduun”, hän kertoo.
Latvala haaveilee työllistyvänsä tulevaisuudessa sotilasilmailun pariin.
”Hävittäjät ovat kivoja vehkeitä, olisi kiva päästä niitä ruuvaamaan”, Latvala sanoo.
”Lähitulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan varsin paljon lentokoneiden huoltohenkilöstöä. Huoltovarmuuden merkitystä ei voi nykypäivänä kiistää”, Anttila sanoo.
”Puolustusvoimien hävittäjät perustuvat uuteen teknologiaan. Toki he itse kouluttavat mekaanikkojaan, mutta lähivuosina on tulossa paljon eläköitymisiä.”
