Salminen vierailee ensimmäistä kertaa Tampereen Komediateatterissa. Hän muistelee käyneensä yhden kerran katsomassa jotakin esitystä kesäteatterin puolella.
Uusrenessanssinen juhlatalo on ottanut Salmisen pauloihinsa. Juhlatalon alle kaivettu teatterisali on vierailijan mielestä toteutukseltaan nero. Näyttelijä on lähellä katsojia, mikä varmistaa esiintyjien ja yleisön tiiviin vuorovaikutuksen.
Salminen kiittelee vahvaa me-henkeä, joka teatterilaisten keskuudessa vallitsee.
– Koen, että olen tullut kotiin, Salminen kuvailee.
– Mutta oikeassa elämässä rosvoaminen ei olisi ihanaa, eikä sellainen edes sopisi persoonalleni, Salminen vakavoituu.
Salminen korostaa antavansa Gabrielille täysin omanlaisensa olemuksen. Hän ei ole katsonut silmät tapilla kirjailija Mika Waltarin näytelmäkäsikirjoituksen pohjalta tehtyjä filmatisointeja, eikä hän muutenkaan ole kahminut aiheesta tehtyjä aineistoja.
– Minulle Gabriel, tule takaisin on merkinnyt matkaa akateemikko Mika Waltarin tuotantoon. Olen lukenut romaanin Sinuhe egyptiläisen, ja se teki minuun lähtemättömän vaikutuksen, Salminen kertoo.
Auervaaramaisen Gabrielin hahmossa näyttämölle nouseva Salminen teroittaa, ettei roolin setä ole todellakaan toivottu setä kenenkään elämään.
– Varmasti jokaisella aikakaudella on ollut omat romanssihuijarinsa ja rakkauden valheellisella naamarilla liikkeellä olevat naisten ja miesten naurattajansa. Waltarin paketoima tarina kuvaa rakkaudetta jääneiden naisten kaipausta, Salminen sanoo.
– Meidän aikamme todellisuutta on hakea seuraa anonyymisti. Netti mahdollistaa, että kuka tahansa voi puuhata mitä tahansa. Aikamme pullistelee mitä ihmeellisimpiä rakkauspetoksia, joita suorastaan tehtaillaan verkkomaailman pimeydessä, Salminen lisää.
Salminen huomauttaa, että ihmiselle kadulle lähteminen ja siellä toisen kohtaaminen on helvetisti vaikeampaa kuin netissä surffailu.
– Monen kohtalo on joutua nettikoukkuun. Verkkomaailmassa inhimillisen elämän normaalit asiat vääristyvät. Hyvä kysymys on, mitä järkeä tässä kaikessa on, Salminen perää.
Salminen huokaa, että hyödyllisessä ja merkityksellisessä käytössä verkko olisi silloin, kun ihminen hakisi sieltä vaikkapa historiallisen miekkailun englantilaisia vanhoja manuaaleja.
– Karmivinta on, että jopa valtiotasolla nettimaailmaa pidetään pödyn levittämisen kanavana, Salminen pohtii.
– Kun käsikirjoittaja ja ohjaaja Tiina Lymi soitti minulle ja kertoi miettivänsä minua Iso-Börjen osaan, jo hahmon nimi sai minut innostumaan, Salminen muistaa.
Salmisen mielestä jo Lymin käsikirjoitus tarjosi ainutlaatuisen elämyksen.
– Lymi on nerokas detaljeiden luoja. Niitä käsikirjoitus suorastaan vilisee. Hänen ohjaustyönsä oli yhtä briljanttia. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta säteilee Lymin spesifistisyys. Tällainen ei ole alalla yleistä, Salminen kehuu.
Valtavan suuri television katsojajoukko odottaa kuumeisesti jatkoa Queen of Fucking Everything -tv-sarjalle. Salminen odottelee rauhallisin mielin, mitä tuleman pitää.
Raipia kertoo, että aloittaessaan vuonna 1998 Komediateatterin teatterinjohtajana hän keräsi nipun näytelmiä, jotka hänen mielestään täytyisi tehdä. Valinta kohdistui isoon joukkoon kotimaisia ja ulkomaisia komedioita, draamoja ja satunäytelmiä.
– Yksi näistä oli Waltarin vuonna 1945 kirjoittama komedia Gabriel, tule takaisin. Nyt kokeneempana ja vanhempana on hauska miettiä, miksi olin valinnut tämän näytelmän. Olinko lukenut sen. Luultavasti, sillä mielestäni en ollut vielä silloin tätä koskaan nähnyt näyttämöllä, Raipia kertoo.
Raipian mielestä Gabriel, tule takaisin -komediaa ei pääse moittimaan vähäverisyydestä. Hänen mukaansa teoksessa waltarimaiset ja muhevat roolihahmot painivat lemmenkipeyden ja ahneuden värittämässä maailmassa siinä määrin, että aika entinen saa kyytiä Gabrielin tuodessa charminsa ja kaunopuheisuutensa kylään.
– Yksinäiset ikäneidot Ulriikka ja Kristiina Anger saavat verisuonensa täydeltä huomiota, jota paitsi ovat jo vuosikausia jääneet. Tarkka taloudenpitokin alkaa horjua, kun kädestä pidetään kiinni, katsotaan syvälle silmiin ja peittokin pistetään heilumaan, jotta huijari-Gabriel saisi haluamansa, Raipia maalailee.
Raipia kyselee, miksi tehdä 80-vuotias näytelmä nykykatsojille, miten se voisi enää olla kiinnostava.
– Nyt on pakko palata 1990-luvulle. Gabriel, tule takaisin oli siis yksi valitsemistani näytelmistä, mutta miksi en sitä ole tätä aiemmin tehnyt? No, aina on tullut jotakin uudempaa ja aikaan sopivampaa. Ehkäpä juuri siksi Gabriel naisineen päätyy juuri tänä vuonna näyttämölle, Raipia miettii.
Raipian mielestä Waltarin 80-vuotias menestysnäytelmä on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.
– Ei mene viikkoa, ettei iltapäivälehdet syki lööppejä myöten huijariotsikoita. Rahaa viedään sinisilmäisiltä kansalaisilta monin verroin enemmän kuin konsanaan 1940-luvun Suomessa, Raipia perustelee.
– Tämän päivän saalistuskenttänä näille mammonahaukoille toimivat internetin keskusteluareenat ja tietysti se täsmätarjotin Tinder. Tinder-huijarit saavat sieltä lemmenkipeiden ja yksinäisten joukosta valita haavoittuvimmat uhrit ja sitten ei kun kimppuun, Raipia jatkaa.
Raipia sanoo, että näiden herrasmieshuijareiden määrä on exponentiaalisesti kasvanut, joten aihe on ajankohtaistunut.
– Ilmiö on ikuinen. Olen ohjaajana halunnut kuljettaa neitien ja Gabrielin tarinan läpi aikojen ja pitää sen samalla tiukasti kiinni tässä päivässä, Raipia toteaa.
Vauhdikkaaseen pyöritykseen joutuvia naisia esittävät Sanna Majanlahti (Ulriikka Anger), Karoliina Kudjoi (Kristiina Anger)ja Matleena Junttanen (Raili).
