– Mulle kaikki juhlapyhät liittyvät niihin ihmisiin, eikä mitä tehdään tai mitä syödään, missä ollaan, Sami sanoo.
– Meidän elämämme muuttui hyvin radikaalisesti kolmessa vuodessa. Lapsia muutti omilleen ja olimme isossa talossa kahdestaan Samin ja chihuahua Kertun kanssa. Samin työtilanne muuttui myös ja hänen työnsä oli suurelta osin Tampereella. Päivät menivät pitkälti edestakaisin ajeluun, ja viimeisen vuoden aikana istuin yksin isossa talossa miettien, ettei tässä ole mitään järkeä, Varpu Hintsanen avaa syitä muuttoon.
Varpu huomasi myös, että iso kivitalo metsän keskellä ei ollutkaan välttämättä sittenkään hänen unelmansa. Talo on nyt saanut uudet omistajat.
– Sydäntäni lämmittää, että meidän suunnittelemamme talo on nyt heidän unelmansa ja he jatkavat talon tarinaa, jonka me aloitimme. Minulle oli tietoinen valinta kasvattaa lapset Akaassa. Se on turvallinen, sopivan kokoinen paikka ja palvelut ovat hyvin saatavilla, Varpu kiteyttää.
– Uusi talo on tyylikkäästi remontoitu talon henkeä kunnioittaen, hirsi- ja tiiliseiniä on jätetty näkyviin. Akaassa meidän talossamme oli korostettu avaruutta ja nyt uusi kotimme on täysin vastakohta. Siellä on pienet huoneet, ahtaat nurkat ja seinät vetävät. Ehkä me olemme kuitenkin enemmän villasukka- ja puutaloihmisiä, Sami naurahtaa.
Hintsaset eivät kuitenkaan halua enää kuuluttaa, että puutalo olisi heidän loppuelämän kotinsa. He haluavat elää hetkessä ja tehdä muutoksia aina sen mukaan, miltä siinä hetkessä parhaalta tuntuu.
– Voihan se olla, että olemme siellä hetken ja toteamme, että ei kestetä, kun tukka hulmuaa ikkunan edessä. Puutalo tuntuu kuitenkin tässä hetkessä hyvältä, Varpu sanoo.
Hintsaset viettävät nyt myös pitkästä aikaa ensimmäistä jouluaan Tampereella. Ennen joulua he kokoontuvat kuitenkin ystäväperheen luokse Akaaseen. Ystävien kanssa yhdessä vietetystä aatonaatosta alkaa joulu.
– Siitä on tullut hyvin tärkeä perinne jo kymmenen vuoden ajan. Aloitamme keskustelut aatonaatosta jo hyvissä ajoin ystäviemme kanssa, Varpu kertoo.
Hintsaset ovat aikaisempina jouluina kokoontuneet isolla porukalla heidän Akaan kotiinsa, jossa oli paljon tilaa. Tänä vuonna ensimmäistä kertaan kukaan ei laita joulua, vaan he suuntaavat joulupäivälliselle hotelliin.
– Meidän lähipiiristämme kaikki ovat muuttaneet pienempiin asuntoihin, joten ei ole sellaista isoa tilaa, jossa joulua viettää. Sen vuoksi on hyvä lähteä viettämään sitä kahdenkymmenen hengen porukalla hotelliin, Sami naurahtaa.
– Mulle tuli heti täällä ihana tunne, voin piipahtaa vain tossa lähistöllä ja mennä kävellen useampaan paikkaan. Poistui sellaiset valtavat aikataulusulkeiset arjesta, joten tämä oli hyvä ratkaisu, Sami sanoo.
Varpulle joulut ovat olleet vaikeita hänen tyttärensä kuoleman jälkeen. Senja-tytär menehtyi syöpään vuonna 2019. Varpu kertoo olleensa jouluihminen ennen lapsensa menetystä. Sen jälkeen he ovat menneet joulut ’’katsellaan’’-asenteella.
– Joudun joka joulu huijaamaan itseäni, että joulu on todella kivaa, vaikka se on haastavaa aikaa. Ennen Senjan kuolemaa tykkäsin suunnitella joulua, mutta nyt sen merkitys on muuttunut. Meille ei ole kerennyt muodostumaan perinteitä, koska suhteestamme monen vuoden ajan emme tienneet olemmeko joulun kotona vai sairaalassa, eikä suunnitteluille ollut sijaa, Varpu pohjustaa.
– Siellä on ollut paljon yleisöllisyyttä, joka on mulle tärkeätä. Akaassa hoituivat asiat myös hyvin. Aina saa apua tarvitsemaansa ongelmaan. Olen kokenut siellä sen, että ihmisten halu auttaa on poikkeuksellinen, Varpu sanoo.
Sami komppaa Varpua. Hän uskoo, että Akaa on aina osa heitä, vaikka he muuttivatkin pois kaupungista. Terveyspalvelujen laadukkuus ja harrastusmahdollisuudet tekivät Akaassa myös lähtemättömän vaikutuksen.
– Akaassa pääse nopeasti terveyspalveluiden äärelle. Se on paljon tehokkaampaa, kuin esimerkiksi täällä Tampereella. Sieltä löytyy myös Pirkanmaan paras jalkapallokenttä ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin on panostettu myös paljon, mikä on hieno asia. Viialan kulttuuriklubin järjestämissä tapahtumissa on puolestaan jotain maalaisromantiikkaa, Sami sanoo.
Sami puolestaan keikkailee satunnaisesti eri kokoonpanoilla, kirjoittaa kesäteatterinäytelmiä ja näyttelee ensi kesänä Lappeenrannan kesäteatterissa Pesänjako-näytelmässä sekä toimii Ilveksen kotiotteluiden kuuluttajana. Molemmat ovat tyytyväisiä työtilanteisiinsa ja toivovat ensi vuodelle sopivaa tasapainoa työn ja vapaa-ajan kanssa.
– Elämä on onnellista ja meidän tapauksessamme se tarkoittaa sitä, että siinä on koko ajan jotain säätämistä. Olemme oppineet, että vaikka tapahtuisi vähemmän hienoja asioita, se on silti hyvää elämää, Varpu sanoo.
