Suomalaiset ovat suosineet perinteisesti siperialaista lehtikuusta piharakentamisessa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan johti Euroopan unionissa venäläisten tuotteiden boikottiin. Sen seurauksena lehtikuusi on hävinnyt maassamme puutavarakauppojen valikoimista. Uudenlaisessa tilanteessa douglaskuusi kasvattaa suosiotaan huippuominaisuuksiensa ansiosta. Kaiken hyväksi douglaskuusta saadaan omasta maanosastamme.
Valtakunnallisen Puuinfon toimitusjohtaja, diplomi-insinööri Anu Turunen sanoo, että lehtikuusta on hyvin heikosti tai ei edes ollenkaan saatavilla.
– Sen käyttöä tuskin kukaan edes enää suunnittelee, Turunen lisää.
– Tuontikielto on vaikuttanut, Turunen arvioi.
Lempääläisen Lauta Oy:n toimitusjohtaja Marica Kilponen kertoo, että Siperian lehtikuusta on saatavilla vielä rajoitetusti joitakin tuotteita varastossa olevien loppuerien verran.
– Sen jälkeen lehtikuusta ei ole enää tarjolla, koska emme halua tukea Ukrainan sotaan osallistuvia tahoja. Näin ollen Siperian lehtikuusta emme enää hanki. Siperian lehtikuusi on tullut aiemmin Venäjältä Siperiasta, Kilponen tarkentaa.
Kilposen mukaan eurooppalainen douglaskuusi on ominaisuuksiltaan hyvin samanlainen kuin siperialainen lehtikuusi. Molemmilla erityispiirteenä on kestävyys.
– Kauniskuvioinen ja väriltään vivahteikas douglaskuusi sopii niin sisäverhoukseen kuin monipuoliseen ulkorakentamiseenkin. Hyvien lahonkesto-ominaisuuksiensa takia se ei välttämättä kaipaa lainkaan pintakäsittelyä, Kilponen kertoo.
Douglaskuusella eli Oregon-männyllä on yleiskielessä monia nimityksiä, mutta kyseessä on oma puulajinsa. Se on ikivihreä havupuulaji, joka kuuluu mäntyjen Pinaceae-heimoon.
Läntisestä Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva douglaskuusi on saanut nimensä skottilaiselta botanistilta David Douglasilta, joka alun perin tunnisti puulajin mahdollisuudet. Nykyään douglaskuusi kasvaa myös muualla Pohjois-Amerikassa sekä lisäksi Euroopan mantereella. Douglaskuusi viihtyy erityisesti vuoristoissa, joissa puuaines pääsee kasvamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Lempääläisen puunjalostajan raaka-aine tulee juuri eurooppalaisista vuoristoista, joissa puut ovat kasvaneet yli 1 000 metrin korkeudessa.
– Kyllä, asiakkaat kysyvät edelleen lehtikuusta, sillä sen erinomaiset ominaisuudet ovat tulleet ajan saatossa hyvin tutuiksi suomalaisille. Toisaalta lehtikuusen tilalle markkinoille tuomamme douglaskuusi on vielä uusi tulokas, joten useimmat asiakkaamme eivät ole siitä vielä kuulleet, Kilponen kertoo.
Puuinfon Turunen päättelee, että vuosien saatossa kovan suosion saavuttaneen lehtikuusen korvaavia lajeja tuodaan ulkomailta Suomeen toistaiseksi vielä vähän.
– Douglaskuusi tulee nyt ensimmäisenä mieleeni. Korvaajiksi ulkokäyttöön sopivat myös kesto- ja lämpöpuu sekä accoya ja komposiitti. Ehkä lisäksi kivipuu, Turunen pohtii.
Marica Kilponen teroittaa, että puu on oikein käytettynä monipuolinen, pitkäikäinen ja toimiva ulkoverhousmateriaali.
– Julkisivuverhoukseen suositellaan käytettäväksi kuusta, männyn sydänpuuta, lehtikuusta, lämpökäsiteltyä kuusta tai mäntyä, Kilponen listaa.
Kilponen muistuttaa, että lempääläinen puunjalostaja ottaa tuotteidensa valmistamisessa huomioon maamme säävaihtelut ja muut olosuhteet.
– Tuoteperhe pitää sisällään muun muassa lautoja, rimoja, tolppia ja paneeleja, joita yhdistelemällä voidaan toteuttaa monipuolisia, kestäviä ja näyttäviä ulkorakentamisen kokonaisuuksia, Kilponen toteaa.
SUOMEN PUUTAVARA– ja rakennustarvikekauppiasyhdistys ry:n puheenjohtaja kauppias-yrittäjä Tapio Outinen sanoo, että suomalaiset haluavat satsata piha-alueisiinsa. Hänen 30-vuotisen puutavarakauppiasuransa aikana ihmisten kiinnostus oman elinympäristön toimivuuden ja viihtyvyyden takaamiseksi on harpannut aimoaskelin eteenpäin.
– Juuri tällä hetkellä talouden epävakaa tilanne jarruttaa kuluttajien investointi-innokkuutta. Uskon, että auringon ilmestyminen taivaalle kannustaa pihanrakentajia tarttumaan toimeen, Outinen pohtii.
Outisen mukaan ihmiset tekevät mielellään terasseja, erilaisia puutarha- ja pihakalusteita, piharakennuksia, aitoja ja kaiteita, paviljonkeja, laitureita, jätekatoksia, leikkimökkejä, varastoja, pergoloita sekä katoksia.
– Huomionarvoista on, että asialla ovat myös kerros- ja rivitaloasujat. He toteuttavat asioita pienemmissä mittakaavoissa, mutta tekevät kuitenkin. Moni kerrostalossa asuva suosii muun muassa kasvatuslaatikoita.
Outinen kertoo, että asiakkaat tietävät hyvin perinteiset kesto- ja lämpöpuuvaihtoehdot.
– Parhaillaan olemme tilanteessa, jossa opetellaan pois lehtikuusen käytöstä. Sillä on ollut valtava suosio muun muassa terassien rakentajien keskuudessa. Siperian lehtikuusen kysyntä on hiipunut, kun kuluttajat ovat sisäistäneet lehtikuusen tulevan Venäjältä, Outinen kertoo.
Outinen on vakuuttunut, että douglaskuusi saavuttaa nopeasti piharakentajien suosion.
– Mikä parasta, niin douglaskuusi on lähtöisin omasta maanosastamme, Outinen iloitsee.
Outinen odottaa vilkasta piharakentamisen kesää.
– Ihmisten investointihalut ovat olleet korkeiden korkojen ja arvonlisäveron korotuspuheiden johdosta maltilliset. Uskon, että kevään koittaminen ja kesän saapuminen aktivoivat ihmiset niin omissa pihoissaan kuin kesäpaikoissaan rakentamishommiin.
– Toimiva piha on toinen olohuone, Outinen kiteyttää.
JARI PAJULA Remonttilux Oy:stä kertoo terassien olevan kestosuosiossa, joten niiden rakentaminen työllistää tasaisesti sulanmaan aikana.
Pajulan mukaan monet valitsevat nykyään lasitetut terassit pidentääkseen niiden käyttöaikaa. Kesäkeittiöiden suosio on vakaa.
– Isossa yleiskuvassa suomalaiset ovat varsin maltillisia piharakentamisen suhteen. Tällä hetkellä mieleeni ei nouse yhtään esimerkkiä rakenteesta, jota tehtäisiin suuria määriä jonkin kansallisen tai kansainvälisen trendin innoittamana, Pajula miettii.
– Ihmisillä on kyllä omintakeisia ajatuksia ja ideoita. Silloin tällöin teemme upotetun poreammeen terassin yhteyteen, Pajula lisää.
Pajulan mukaan ihmiset turvautuvat perinteisiin raaka-aineisiin.
– Helppohoitoisuutta ja huoltovapautta arvostavat henkilöt valitsevat komposiittivaihtoehdot.
MATTI PULKKINEN
