Nykyinen Business Tampere Oy:n toimitusjohtaja ja tuleva Tampereen ja Pirkanmaan Brysselin EU-edustaja ja toimiston johtaja Harri Airaksinen patistelee yritysten kaupparatsuja liikkeelle jalkautumaan asiakkaiden luokse. Hän varoittaa, että käpertyminen vain Teamsin välityksellä tapahtuvaan yhteydenpitoon koituu kohtalokkaaksi aktiiviselle asiakassuhteelle.
Business Tampere Oy ottaa hoitaakseen EU-toimiston tehtävät. Seudun kunnat ja Pirkanmaan liitto sekä mahdolliset muut tahot, kuten hyvinvointialue, korkeakouluyhteisö ja elinkeinoelämä, ostavat palvelun jatkossa Business Tampere Oy:ltä.
Pirkan päivänä 1. syyskuuta EU-toimiston ohjaksissa Brysselissä on tamperelainen Harri Airaksinen. Toimistoon palkataan lisä työvoimaa, mutta sen tarve ja määrä konkretisoituvat vasta myöhemmin.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Harri Airaksinen, 56, on johtanut yli kahdeksan vuotta Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiötä. Hänen mielestään Business Tampere Oy:n toimitusjohtajakausi on ollut niin henkilökohtaisesti kuin tehtävällisesti hienoa ja antoisaa aikaa.
– Vuodet ovat olleet vauhdikkaita, ja niihin on mahtunut paljon erilaisia tapahtumia. Toimitusjohtajuuteni alkumetreille osui iso murros, jossa Nokia lopetti yksikkönsä Tampereella. Mielenkiintoista oli, miten nopeasti nokialaiset sijoittuivat uusiin työpaikkoihin. Vapautuneelle osaamiselle oli kysyntää täysin uudenlaisilla toimialoilla. Ison asian hoituminen mallikkaalla tavalla osoitti, että muutoksessa on aina mahdollisuus.
Airaksinen sanoo, että monien pirkanmaalaisten yrityksien tarinat ovat menestyskertomuksia. Perinteiset yritykset ovat osoittaneet muuntautumis- ja uudistumiskykyisyytensä. Uudet yritykset raivaavat tiensä toimialojensa kärkikastiin. Älykkäät koneet, automaatio, analytiikka, kuvantaminen, kiertotalous sekä cleantech edustavat tätä aikaa.
– Valmistavalla teollisuudella, kuten konepajasektorilla, on edelleen keskeinen osa.
– Peliala on vakiinnuttanut asemansa. Tampereen AI-ekosysteemi edistää alueen yritysten liiketoiminnan uudistumista ja kasvua tuottamalla tietoisuutta datan keräämisen, analytiikan ja tekoälyn hyödyistä. Ekosysteemi tukee kaupunkia tunnistamaan ja kehittämään toimintoja sekä yhdistämään yrityksiä ja luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Airaksinen muistuttaa, että Tampereen kaupunkiseudulla on ainutlaatuinen yhdistelmä terveysteknologiaan ja -palveluihin liittyvää tutkimusta ja liiketoimintaa.
– Juuri nykyisessä maailmantilanteessa turvallisuuden ekosysteemi tekee Tampereen seudun turvallisuusosaamista tunnetuksi, saattaa seudulla toimivia turvallisuusalan yrityksiä yhteen ja auttaa löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kokonaan oma lukunsa on puolustusteollisuus, jonka keskittymä Pirkanmaan on. Kun Suomesta tuli Naton jäsen, meidän puolustusteollisuutemme tuli eurooppalaisittain ja myös USA:lle aikaisempaa kiinnostavammaksi.
Airaksinen hehkuttaa siruosaamiskeskusta ja siruteknologian voimakasta esiinmarssia. Se on ollut viime aikoina myönteisesti julkisuudessa Tampereelle rakennettavan puolijohdesirujen paketoinnin pilottilinjan ansiosta. Hanke on saanut mittavan 40 miljoonan euron rahoituksen Euroopan unionilta ja Suomen valtiolta.
– Tampereen kaupunkiseudulla ja ylipäänsä koko Pirkanmaalla on hyvin potentiaaliset mahdollisuudet monen alan valtaisalle kasvulle ja kehitykselle. Uskon, että tähän otolliseen maaperään nähden meillä on paljon saavutettavana ja voitettavana Brysselissä Euroopan unionin suhteen.
Airaksinen korostaa, että Business Tampereessa on kertynyt vuosien saatossa huippuosaamista viennin tukemisesta, rahoitusneuvonnasta ja verkostoitumisesta.
– Business Tampereen ja EU-toimiston saumaton yhteistyö on tulevaisuuden voimavara.
TOIMITUSJOHTAJA HARRI Airaksinen muistuttaa, että pelkästään Tampereella on kymmeniätuhansia toimivia yrityksiä, ja kun mukaan lasketaan koko Pirkanmaan aktiivisten yritysten arsenaali, määrä kohoaa merkittäväksi.
Tuleva EU-edustaja on vakuuttunut, että pirkanmaalaisilla yrityksillä on paljon asiaa Euroopan unioniin. Hän korostaa, etteivät kysymyksessä ole hattu kourassa haettavat avustukset vaan unionin eri hankkeisiin ohjaamat rahoitusmahdollisuudet, joiden tunnettuus on edelleen Suomessa osin liian vähäinen.
– Minulla on vahva käsitys, etteivät EU:n tarjoamat vaihtoehdot ole tuttuja yrityksissä. Suuret yritykset tietävät, mutta pienemmillä eivät voimavarat välttämättä riitä ottaa itse selvää. Tarvitsemme määrätietoista tiedottamista. Business Tampere tekee tätä työtä. Nyt olemme vahvistamassa tiedottamista. Ohjaamme yrityksiä oikeisiin osoitteisiin. Suomessa ja Pirkanmaalla on tärkeää tiedostaa, että kyseessä on EU:n normaali toiminta, jota maassamme ei vielä tarkasti tunneta.
Airaksisen mukaan Business Tampere ja uusimuotoinen EU-toimisto tekevät strategian, jossa linjataan toimialoja, joihin valittuina ajanjaksona satsataan.
– Kuten EU:n sirusäädöksen toimielin valitsi huhtikuussa neljä rahoitettavaa puolijohteiden pilottilinjaesitystä, joihin Suomesta valittuihin pilottilinjoihin osallistuvat Tampereen yliopisto ja VTT, meillä on loistavat mahdollisuudet päästä muillakin edistyksillä hankkeilla erilaisten rahoitusten verkostoihin.
Airaksinen muistuttaa, että myös pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on kirjoittanut ohjelmaansa lupauksen uudenlaisten yritysinnovaatioiden taloudellisesta tukemisesta.
– Tulevan EU-toimiston arki on siis fasiliteettitoimintaa, ohjelmarahoituksen mahdollisuuksien selvittämistä ja oikeiden konsortioiden löytämistä ja edunvalvontaa.
KILPAILU YRITYKSISTÄ ja uusien innovaatioiden saamisesta omalle maaperälle on käynyt aikaisempaa kovemmaksi koko globaalissa maailmassa.
Harri Airaksinen korostaa, että esimerkiksi Tampere on omaksunut jo vuosikaudet sitten, ettei se keskity kilpailemaan yritysten Suomen sisäisistä siirtymistä, koska ne eivät tuo aitoa uutta lisäarvoa.
Airaksisen mukaan Tampereen katseissa ovat kokonaan uudet ja muualta maailmasta Suomeen ja edelleen Tampereelle hankittavat investoinnit.
– Koska kilpailu myös EU-rahoista on voimistunut, haluamme olla entistä voimakkaammin läsnä Brysselissä.
Airaksinen on vakuuttunut siitä, että investoijat ovat kiinnostuneita sijoituskohteista, joissa toiminta on ennustettavaa, ja toimintaympäristö on turvallinen ja vakaa.
– Nykyään on olemassa huippuammattilaisia, jotka etsivät yrityksille parhaita mahdollisia sijoittumispaikkoja ja toimintaympäristöjä. Tämänkin ammattikunnan osaajia on hyvä tunnistaa ja tuntea sekä vaikuttaa heihin.
Airaksinen muistuttaa, että Business Finland on merkittävä yhteistyökumppani vahvoine erikoisasiantuntijoineen.
Airaksinen pitää hyvänä, että Pirkanmaan nimi on saanut englannin kielessä vakiintuneen muodon Tampere Region.
– Kun haluamme jonkin kansainvälisen toimijan Pirkanmaalle, kutsumme sen avainhenkilöt vierailulle Tampereelle. Kun päättäjät näkevät, millainen kaupunkiseutu on, he vakuuttuvat sen erinomaisuudesta.
Airaksinen suosittelee myös suomalaisille yrityksille, jotka janoavat kansainvälisille markkinoille, liikkeelle lähtöä, vierailemista kohdemaissa asiakkaiden luona.
– Vaikka yritykset ottivat korona-aikana digiloikan, esimerkiksi kasvavia ja kehittyviä kauppasuhteita ei hoideta tehokkaimmalla tavalla Teamsissa. Euroopassa yritykset arvostavat henkilökohtaisia tapaamisia. Se on kulttuurikysymys.
– Pidän isossa kuvassa Suomen ongelmana sitä, että kaupparatsumme eivät ole tarpeeksi asiakkaissa eri maissa.
