Viialan Sampola täytti 60 vuotta – Yhdessä rakennettua taloa juhlittiin lauantaina

Marjatta Kivi, Mira Kivi, Selene Kivi ja Ville Kivi juhlivat Viialan Sampolaa kolmen sukupolven voimin. Yhden vuoden ja neljän kuukauden ikäinen Selene laulaa yhdessä mummunsa Marjatta Kiven kanssa työväenlauluja. Selenen isä osallistuu Sampolan toimintaan, äiti Mira Kivi istuu Akaan kaupunginvaltuustossa. Kuva: Jarno Keskinen

Akaan Vasemmistoliitto juhli Viialan Sampolan 60-vuotista taivalta lauantaina 13. huhtikuuta. Akaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja Jari Laihian avattua tilaisuuden kuultiin otteita Marjatta Kiven keräämästä Sampolan historiikista. Kuutisenkymmentä kutsuvierasta saivat kuulla muun muassa talon rakennusvaiheista. Historiikista selvisi sekin, että Sampola ei ole järjestöyhdistyksen ensimmäinen oma talo. Vuoteen 1957 saakka kokoonnuttiin Kansantalolla. Sen purkaminen Toijalantien alta pakotti järjestöväen etsimään uutta taloa. Uutta taloa varten jouduttiin teettämään kahdet piirustukset, kun ensimmäiset osoittautuivat aivan liian kalliiksi toteuttaa. Talon perustukset ja kellari tehtiin jo vuonna 1959, mutta sitten rakennustyöt loppuivat kolmeksi vuodeksi rahanpuutteen vuoksi.

– Moni talkoolainen vietti talon rakennustyömaalla käytännössä kaiken vapaa-aikansa. Talo tehtiin ilmastointia, lämmitystä, putkitöitä ja maalausta myöten palkatta oman yhdistysväen voimin, Kivi kertoi.

60-vuotiasta Viialan Sampolaa juhli kuutisenkymmentä kutsuvierasta. Kuva: Jarno Keskinen

Yhdistysväki päätti antaa yllytyspalkinnon sille, jolle kertyi eniten talkootunteja. Koska tunteja oli kaikilla niin paljon, keksittiin että annetaan palkinto sille, jonka lapsia oli eniten talkoissa.

– Palkinnon sai viialalainen Tyyne Mäkelä, jonka kaikki viisi lasta tekivät talkootyötä. Kaikkiaan talkoisiin osallistui parisataa henkilöä. Yhtenä viikonloppuna työmaalla saattoi olla 50 henkilöä töissä, Kivi kertasi.

Talo vihittiin käyttöön helmikuun 9. päivänä vuonna 1964. Ensimmäiset tanssit kuitenkin oli järjestetty jo edellisenä iltana.

– Saadakseen talon rakentamisesta kertyneen velkansa maksettua järjestöyhdistys järjesti tansseja lähes 20 vuotta. Velat tosin maksettiin jo kolmessa vuodessa, mikä oli kylällä suuri ihmetyksen aihe, Kivi sanoi.

Juhlapuheen piti kansanedustaja Merja Kyllönen. Kyllönen näki arvokkaaksi sen, että Sampola on pidetty vuosikymmeniä toimintakunnossa. Kuva: Jarno Keskinen

”Tila vastaa tarpeisiin”

Juhlapuheen piti kansanedustaja Merja Kyllönen. Kyllönen näki arvokkaaksi sen, että Sampola on pidetty vuosikymmeniä toimintakunnossa.

– On tehty paikka, jossa yhteisö on voinut kokoontua ja toimia yhdessä. Sitkeät ihmiset ovat onnistuneet kautta aikojen muuttamaan maailmaa tavoilla, joista me voimme olla kiitollisia. Iso kuva nykyajan Suomessa on kyvyttömyys yhteistyöhön ja uuden rakentamiseen, kansanedustaja näkee.

Kyllönen kaipasi puheessaan laajempaa, pidemmän aikavälin visiota.

– Ei ole sitä visiota, joka on ollut tämänkin talon rakentuessa kuva tulevaisuudesta, jota me teemme yhdessä, Kyllönen totesi.

Kaupunginjohtaja Antti Peltola ei uskonut Viialan Sampolan rakentamisen kaltaisen rakennushankkeen toteutumisen talkoilla olevan kovin todennäköistä tänä päivänä.

– Talon käyttäjäkuntaan kuuluu monenlaisia toimijoita Pirkanmaan Gerbiiliyhdistyksestä alkaen. Se osoittaa, että tämä tila on laajasti löydetty. Kun käyttäjiä riittää, se on aina myös merkki siitä, että tila vastaa käyttäjien tarpeisiin, Peltola näki.

Peltola muistutti, että samalla kun juhlitaan menneisyyden perintöä ja sen merkitystä, tulee myös katsoa tulevaisuuteen ja visioida sitä, mitä voidaan saavuttaa yhdessä tulevina vuosina.

Akaan Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Antti Maijala totesi puheessaan, että Akaassa ollaan isojen asioiden äärellä. Ensimmäiseksi Maijala nosti esiin Toijalan kouluverkkoratkaisun.

– Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on Lastumäen alueen ratkaisun kannalla. Toivomme, että tulemme näkemään ajan, jolloin Toijala ja Viiala vielä kasvavat yhteen ja Hirsikankaan mäki loivenee. Se tarkoittaisi, että tulevaisuudessa olisimme rakentamassa koulua jonnekin Hirsikankaan seudulle, Maijala näki.

Kansantalojen Liiton toiminnanjohtaja Kati Tyystjärvi jakoi tunnustukset Viialan Sampolan juhlassa palkituille. Onnitteluvuorossa Marjatta Kivi. Muut paikalle päässeet palkitut olivat Sisko Haapalehto, Viialan Rakennustyöväenosasto 283:a edustanut Pekka Renfors ja kirjoituskilpailun voittanut Harri Mattila. Palkituista Heikki Hietala ja Erkki Lahti eivät päässeet paikalle. Kuva: Jarno Keskinen

Marjatta Kivelle ansiomerkki

Tilaisuudessa jaettiin muistamisia ansioituneille henkilöille. Kansantalojen Liiton pöytästandardin ansioistaan sai Heikki Hietala. Kunniakirjat saivat Erkki Lahti ja Viialan Rakennustyöväenosasto 283. Sisko Haapalehto palkittiin osallistumisestaan Sampolan toimintaan. Lisäksi palkittiin Sampolan kirjoituskilpailun voittanut Harri Mattila. Yllätyspalkinnon ansioistaan sai Marjatta Kivi.

– Marjatta Kivelle on myönnetty Suomen Kotiseutuliiton pronssinen ansiomerkki numero 2783 tunnustuksena ansioistanne kotiseututyön hyväksi, Kansantalojen Liiton toiminnanjohtaja Kati Tyystjärvi kertoi.

Selene laulaa jo työväenlauluja

Nuorin juhlaan osallistunut oli vuoden ja neljän kuukauden ikäinen Selene Kivi. Isänsä Ville Kiven ja äitinsä Mira Kiven kanssa juhlaan osallistunut Selene pääsi välillä myös mummunsa Marjatta Kiven syliin. Isä Ville Kivi kertoi vasemmistolaisuuden merkitsevän perheelle paljon.

– Minulle se tulee suvusta sekä äidin että isän puolelta. Itse olen käytännön toiminnassa mukana tekemällä digitaalisella puolella sen mitä pystyn. Arvostan perinteitä ja oli mukava juhlapuheista kuulla miten paljon talon eteen on tehty talkoita, Kivi kertoi.

Selenelle isä ei aio tuputtaa omaa maailmankatsomustaan.

– Jokainen saa tehdä omat valintansa, mutta kyllähän kotiympäristö ainakin omassa tapauksessani vaikutti paljon aatemaailmaan. En näe, miksei Selenellekin vaikuttaisi.

Selenen äiti, Akaan kaupunginvaltuustossa istuva Mira Kivi kertoi Selenen ehtineen jo osallistua valtuuston kokoukseen. Mummu Marjatta Kivi kertoi laulavansa Selenen kanssa työväenlauluja.

– Olemme molemmat kovia laulamaan Selen kanssa. Perinne täytyy säilyttää, Marjatta Kivi kertoi.