Suomessa käydään kesäkuussa vaalit. Moni äänioikeutettukin joutuu hetken miettimään, mitkä vaalit. Vastaus on europarlamenttivaalit. Edellisten vaalien äänestysprosentti jäi noin 40 prosenttiin, eikä 50 prosentin rajaa luultavasti hätyytellä tälläkään kertaa.
Uutismedian liiton maaliskuun lopulla julkaiseman tiedotteen mukaan painetut ja digitaaliset sanomalehdet antavat suomalaisille merkittävimmän tuen europarlamenttiehdokkaan valinnassa. Tämä tieto selviää Iro Research Oy:n Uutismedian liitolle tekemästä Europarlamenttivaalit 2024 -tutkimuksesta.
Kesäkuun europarlamenttivaaleissa äänestämään aikovista tai sitä harkitsevista 62 prosenttia hakee tukea äänestyspäätökseensä painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä, 59 prosenttia televisiosta. Vain joka neljäs hakee tukea äänestyspäätökseen sosiaalisesta mediasta tai käyttämällä hakukone Googlea.
Sanomalehdet ja televisio ovat erityisen merkittäviä tietolähteitä varmimmin äänestämään aikoville. Sosiaalinen media korostuu alle 35-vuotiailla, mutta 45 vuotta täyttäneille sen merkitys on vähäinen.
Akaan Seutu on mukana tarjoamassa tietoa tulevista vaaleista julkaisemalla 29. toukokuuta Europarlamenttivaalit-teeman. Jos äänestysprosentti jää jälleen noin 40 prosenttiin, kyse siis ei ainakaan ole tiedon puutteesta. Iro Research Oy:n tutkimuksen mukaan suomalaisista 57 prosenttia arvioikin tietävänsä, mistä asioista europarlamentissa päätetään. Arvio muiden tietämyksestä jää selvästi alhaisemmaksi, vain 18 prosenttiin.
Äänestäjien passiivisuuden taustalla tulee oletettavasti olemaan kiinnostuksen puute. Moni äänioikeutettu tulee arvatenkin kokemaan, että nämä vaalit eivät jotenkin koske häntä.
Tutkimuksen mukaan useampi kuin kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo, että tietoisesti harhaanjohtavan tiedon määrä kasvaa lähivuosina. Kasvavaksi uhaksi koetaan erilaisten tahojen pyrkimys vääristää ihmisten käsityksiä maailmasta, yhteiskunnasta, tieteestä ja muista ihmisistä. Riski tämän uskomuksen toteen käymiselle näyttää enemmän kuin todennäköiseltä tilanteessa, jossa äänestäjät eivät tiedä, mistä vaaleilla valitut päättävät ja jossa heitä ei asia myöskään kiinnosta. Miten äänestäjä voisi olla turvassa tietoisesti harhaanjohtavalta tiedolta europarlamenttivaalienkaan kohdalla, jos häneltä puuttuvat riittävät lähtötiedot?
Paitsi että äänestäjien tietämättömyys avaa ehdokkaille ilmiselvän väylän oman vaalipuheensa levittämiseen, sen tulisi myös osoittaa vaaliviranomaisille ilmiselvä kohderyhmä, jonka tietoisuutta edessä olevista vaaleista tulee nostaa. Ei ihan riitä, että äänestäjille kerrotaan, missä ja milloin pääsee äänestämään. Kuten hyvässä lehtijutussa, tässäkin asiassa tärkein kysymys on miksi. Äänestäjille pitää kertoa, miksi uurnalle pitäisi vaivautua. Olisi jokaisen suomalaisen ja myös valtion etu, että suomalaiset innostuisivat äänestämään edessä olevissa vaaleissa. Sanomalehdet avaisivat tähän oivan ja luotetun väylän. Kesäkuuhun mennessä äänestäjien tiedon määrää ehtisi vielä lisätä.
