32-vuotias akaalainen Toni Lähteenmäki on suomalainen neljännen polven rata-autoilija ja Suomen mestari. Tonin isä, isoisä ja isoisoisä ovat kilpailleet eri autoluokissa Suomen radoilla. Myös Tonin sisko harrastaa rata-autoilua.
Toni itse aloitti kilpailemisen V 1600 Cupissa vuonna 2011. Viime vuonna hän osallistui kilpailuihin neljässä eri autourheilulajin SM-sarjassa. Harva tietää, että yksi näistä lajeista on digitaalinen rata-autoilu, jonka SM-sarjan finaaliin Lähteenmäki tähtää myös tänä keväänä.
– Finaalissa on aina Suomen 20 parasta digitaalista kuljettajaa. Viime vuonna ajettiin GT3-luokan kilpureilla, tänä vuonna ajetaan Formula 4 -luokan autoilla, Lähteenmäki kertoo.
Mutta mistä digitaalisessa rata-autoilussa onkaan kyse, ja vastaako se vaatimuksiltaan ”oikeaa” autourheilua? Lähteenmäki selvittää tässä haastattelussa monia väärinkäsityksiä lajista. Yksi näistä väärinkäsityksistä on se, että e-autourheilu olisi ”vain pelaamista pleikkarilla”.
– Olen harrastanut digitaalista autourheilua vuodesta 2015 lähtien. Kun panostaa siihen vakavasti, tästä saa aivan samat fiilikset kuin tavallisessa kilpailussa, Lähteenmäki selittää.
Erotuksena on, että tavallisessa kilpailussa täytyy olla sekä hyvä auto että tiimi.
– Oikealla kilpa-autolla kilpaileminen voi maksaa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Tässä lajissa ammattitason simulaattori maksaa noin 7 000 euroa, mutta mukaan pääsee myös satojen eurojen sijoituksilla. Lisäksi kun hankit kerran laitteet, niitä ei tarvitse päivittää joka vuosi, Lähteenmäki selventää.
Suomessa on muutama kuljettaja, jotka elävät kilpailemalla digitaalisessa luokassa. Maailmalla heitä on jo enemmän.
– Vuosi 2020 oli koronan takia e-urheilun kulta-aikaa, kun muita kisoja ei ollut. Laji kehittyi merkittävästi tuolloin. Sen jälkeen on ollut hieman laskusuhdannetta.
Digitaalisen autourheilun hienouksiin kuuluu Lähteenmäen mielestä se, että e-autourheilussa vastaan voi tulla maailmanluokan kuskeja vaikkapa formuloista.
– Formula 1 -kuljettaja Max Verstappen ajaa ahkerasti näitä ajopelejä. Vastassa voi siis olla F1-maailmanmestari, jota katsot ihaillen telkkarista sunnuntaisin. Itse en ole tässä tilanteessa tosin ollut, Lähteenmäki kertoo.
Suomessa digitaalinen autourheilu sai virallisen SM-arvon vuonna 2017. Se oli sama vuosi, kun Lähteenmäki voitti lajissa SM-pronssia. Sen jälkeen on tullut toinenkin SM-pronssi.
– Olen myös kaksi kertaa päässyt mukaan kisaan, jossa on 25 maailman parasta kuskia. Tällä treenimäärällä se on mielestäni hyvä saavutus.
E-urheilun hyviin puoliin kuuluu sekin, että jos aikaa on, toistoja ja harjoituksia voi tehdä vaikka kuinka paljon.
– Itse pystyin viime kuussa harjoittelemaan tätä lajia vain 10 tuntia, koska yrittäjänä arjessa on niin paljon muutakin, mutta tiedän kuskeja, jotka treenaavat 4-5 tuntia päivässä, Lähteenmäki sanoo.
Digitaalisessa autourheilussa kuljettaja saa autostaan yhtä paljon dataa irti kuin tavallisessa kisassa. Autoa pystyy säätämään saadun tiedon mukaan.
– Datan avulla kuljettaja pystyy näkemään, miten eri rengaspaineet, pyöränkulmat tai ajokorkeus vaikuttavat. Mallinnetut radat vastaavat oikeita kilparatoja.
Lähteenmäki harjoittelee itse oman yrityksensä Akaan Keilahallin tiloissa. Siellä on kaksi ammattilaistason simulaattoria, joita kuka tahansa voi vuokrata. Lähteenmäki hieman hämmästelee, etteivät nuoret akaalaiset kuskit ole löytäneet digitaalista autourheilua harjoitteluunsa. Se hyödyttäisi hänen mukaansa esimerkiksi siinä vaiheessa, kun siirrytään mikroautoista koppiautoihin.
– Meillä käy harjoittelemassa Tampereelta pari nuorta kilpailijaa. Ja totta kai tämä laji sopii hyvin myös ajanvietteeksi, sillä simulaattorilla voi kokeilla mitä tahansa lajia rata-ajosta rallicrossiin ja ralliin, Lähteenmäki pohtii.
Suomessa on Lähteenmäen mukaan neljä tai viisi paikkaa, joissa on tällaiset ammattitason simulaattorit.
– Ollaan kerran järjestetty turnaus myös näiden kaupunkien kesken. Akaa tuli silloin kolmanneksi.
