Kyllä isä osaa -tv-komediasarjan suurkuluttajat ja kestoystävät saavat uutta polttoainetta. Outi Keskevaarin ja Pekka Lepikön käsikirjoittama sekä Panu Raipian ohjaama Kyllä isä osaa -elokuva tarjoilee yllätyksellisen, räväkän ja napakan puolitoistatuntisen tuttujen roolihahmojen parissa. Tom Lindholm, 65, on sulaa vahaa pääroolissa, joka kannattelee koko esitystä alkutahdeilta loppusointuihin asti.
Tom Lindholmin (isä) ja Tuija Ernamon (äiti) sekä Maiju Jokisen (Jonna) ja Jarno Jokisen (Jussi) siivittämä kotimainen television komediasarja on suurenmoinen ikivihreä ja klassikko, joka jätti lähtemättömän jäljen vuosina 1994 – 1995 töllöttimien parissa viihtyneisiin kansalaisiin. 30 jaksoa riitti siihen, että katselijat liimautuivat kerta toisensa jälkeen tv-vastaanottimien äärelle seuraamaan stereotyyppisen suomalaisen murrosikäperheen arkielämää.
Nyt Kyllä isä osaa tekee komean paluun. Uutuuselokuvaa tähdittävät tv-sarjasta tutut kasvot. Mukana on lisäksi uusia tulokkaita, jotka sopeutuvat kokonaisuuteen mukiin menevästi.
Outi Keskevaari ja Pekka Lepikkö ovat loihtineet käsikirjoituksen, joka antaa tutun ja turvallisen kielen Suomen kansan rakastamille hahmoille. Elokuvan kivijalkana onkin taiturimainen replikointi. Suut käyvät, ja kielet laulavat. Elokuvaa seuratessani havahduin monta kertaa ihastelemaan sanan mestarillista käyttöä.
Tarjolla on puolitoista tuntia komediallista tykitystä. Panu Raipia on ohjannut elokuvan tiiviiksi kokonaisuudeksi, jossa hyvinkin yllätykselliset ja erittäin herkulliset käänteet kohottavat tunnelmaa. Paketti on lujasti kasassa.
Tampere on vahvasti läsnä. Tamperelaisuus on valjastettu tinkimättömästi voimavaraksi. Manse esittäytyy monipuolisena ja tavallisen ihmisen kokoisena paikkana. Elokuvan edetessä huomaa, että tämä tarina on ylväs kertomus manselaisuudesta.
Kuvaaja Teppo Högman on vanginnut kohtauksissa nimenomaan tunnelmat. Kuvauksen rikkaus on puoli ruokaa. Roolihahmot vastaavat toisesta puolikkaasta. Kokonaisuus on nasevassa balanssissa. Högmanin oivaltavuus näkyy lopputuloksessa. Tapahtumapaikat piirtyvät tarkasti mieleeni. Myös ajanrattaan kulku otetaan ainutlaatuisella tarkkuudella huomioon.
Junnu tekee vaikutuksen
Jonnan Junnu-pojan roolissa on 12-vuotias lempääläinen Vilppu Eleinen. Tämä kesäteattereiden innokas ja kokenut kasvatti vangitsee valkokankaan monissa kohtauksissa. Nimenomaan Eleinen tuo tähän elokuvaan uutta sanomaa ja perhedynamiikan puhtia.
Ylöjärveläinen Elea Levola on myös lapsinäyttelijä, josta varmasti kuulemme jatkossa. Levola nähdään Jeminan roolissa. Osa muodostuu kokoaan suuremmakasi ja merkittävämmäksi, koska Junnan mummon ja vaarin rintamamiestalon naapurissa on moderni luksuspytinki, jossa asuvan perheen tytär Jemina on. Tarina nivoutuu yhdeltä säikeeltään Junnun ja Jeminan ystävyystarinaksi.
Tom Lindholm yllättää jälleen kerran ainutlaatuisilla kyvyillään komedian ihmeellisessä maailmassa. Mitkään komedian herkut eivät tunnu Lindholmin toteuttamina keinotekoisilta ja puisevilta. Tämä mestari taitaa huumorin, ja hän viljelee sitä innovatiivisesti. Kyllä isä osaa saa lihaa luun ympärille nimenomaan Lindholmin taiturimaisuuden ansiosta.
Tuija Ernamo, 72, jatkaa luontevasti äidin roolissa. Ernamon panoksesta voi ytimekkäästi todeta, että viini paranee, kun se vanhenee. Äidin ja isän debatti on herkullista seurattavaa.
Jonna ja Jussi ovat varttuneet aikuisiksi, ja ovelasti he ovat elämänsä ladut löytäneet. Miten kekseliäästi käsikirjoittajat ovat sijoittaneet omille tahoilleen elämään lentäneet lapset.
Kokonaisuutena perhe on jälleen kerran kasassa jännissä pyörteissä. Tarina on uskottava, ja sen kerronta etenee nohevasti.
Mukana on hersyvä kööri suuria kykyjä: Kati Outinen, Kiti Kokkonen, Aku Hirviniemi, Mikko Leppilampi, Vesa Vierikko, Janne Kataja, Kalle Lamberg, Lari Halme sekä Tuija Vuolle.
MATTI PULKKINEN
