Filosofian kandidaatti, lehtori emeritus Esko Väinö Juhani Tuominen kuoli Tampereen yliopistollisessa sairaalassa 18. helmikuuta 2024. Hän oli syntynyt Toijalassa 29. syyskuuta 1943. Nykyiset Meijerintien ja Jussintien maisemat olivat osa lapsuutta, olihan hän Toijalan Osuusmeijerin isännöitsijän poika.
Toijala oli hyvä kasvualusta älykkäälle nuorelle, sillä kirjoitettuaan ylioppilaaksi 1962 Toijalan yhteislyseosta hän palasi samaan kouluun opettajaksi jo syksyllä 1966. Kouluaikaansa Esko muisteli silti usein sarkastisesti hymähdellen. Opettajat olivat monenlaisia – ikäviäkin – persoonia, koulukirjat sisällöiltään osin vanhentuneita. Vielä 60-vuotishaastattelussaan Akaan Seudussa 2003 hän sanoi asian tavoilleen uskollisena: suoraan.
– Opetus oli ala-arvoista. Vasta yliopistossa tajusi, kuinka ala-arvoista se olikaan ollut. Yksi lukuvuosi meni vähintään, ennen kuin sai toiset opiskelukaverit kiinni.
Yliopisto-opinnot hoidettiin Helsingissä nopeasti, mutta ei niin nopeasti, ettei osakuntatansseista matkaan olisi rakasta Virpiä 1964 löytynyt. Tanssimisesta tuli pariskunnalle yhteinen harrastus, samoin kuin Virpin lapsuuden maisemiin Ruovedelle rakennetusta kesäpaikasta. Omat lapset perheineen olivat Virpille ja Eskolle hyvin tärkeitä. Heistä puhuttiin mielellään ja ylpeästi.
Toijalan yhteislyseosta alkoi Eskon elämäntyö matematiikan, fysiikan ja kemian lehtorina. Hänet muistetaan vaativana mutta oikeudenmukaisena opettajana, joka ei turhia nipottanut. On klisee sanoa, että kaikki maailmassa on matematiikkaa. Esko opasti kuitenkin matemaattisille elämänurille useat oppilaansa. Vuosien saatossa hänestä tuli myös työtoverien arvostama kollega, jonka puoleen saattoi kääntyä asiassa, jos toisessa.
– Koulu on minun aikanani muuttunut ihan toiseksi paikaksi, pääasiassa paremmaksi, sanoi Esko syntymäpäivähaastattelussaan.
Työssään Esko eli yhteiskunnan voimakkaan murroksen ja radikalisoitumisen kouluneuvostoineen, peruskoulunkin. Politiikka ei hänen mielestään kuulunut kouluun. Se rikkoi yhteisössä välejäkin. Suuret ismit ja niiden lipunkantajat tasaantuivat vuosien myötä, mutta lukion matematiikan lehtori pysyi. Käytössä kului myös matematiikan opettajien ”raamattu” K. Väisälän algebran oppikirja, josta otettiin lisätehtäviä oppitunneille. Esko jäi eläkkeelle täysin palvelleena keväällä 2007.
Esko Tuomisesta tuli Toijalan Rotaryklubin jäsen vuonna 1970 poikkeuksellisen nuorena, 27-vuotiaana. Hän palveli kaikissa klubin virkailijatehtävissä, pisimpään klubin nuorisovaihtoasiamiehenä 1976–1981 ja 1984–1990. Akaan Rotaryklubin 75-vuotisjuhlakokouksessa marraskuussa 2023 Paul Harris Fellow -jäsen Esko kertoi nuorisovaihdon olleen hänen sydäntään lähellä, olihan se nuorille mahdollisuus päästä turvallisesti maailmalle. Lukiolainen lähti noviisina ja palasi maailmankansalaisena.
Patriootti kun oli, Esko seurasi yhteiskuntaa tarkasti lukien ja kirjoittaenkin. Media oli hallussa. Hänen ideologinen kotinsa oli Kansallinen kokoomus, jonka riveissä hän vaikutti vuosia Toijalan kaupungin kunnallispolitiikassa valtuustonkin jäsenenä. Älykkäänä keskustelijana hän sanoi asioita kärjistäenkin saadakseen aikaan vastapuolen heräämisen. Vauhdikaskin keskustelu päättyi aina rauhaan ja yhteisymmärrykseen. Esko Tuomiselle luovutettiin Sanomalehtien liiton Antti-patsas 2004.
Elämistä ja osallistumista vaikeutti sairaus viime vuosina. Askel lyheni. Silti hän viimeiseen asti liikkui Virpin kanssa Valtatiellä ja autoa ajaen käytiin kaupassakin. Ja aina tavatessa huomasi, että Esko oli ajassa kiinni.
Juha Kosonen
päätoimittaja emeritus
