Akaan kaupungin kaavasuunnittelija Anniina Grönholm keksi idean Toijalan kulttuuriympäristöreittiin, kun hän mietti, miten kaavoituksen yhteydessä kerättävää suurta tietomäärää voisi hyödyntää muutenkin kuin kaavan laadinnassa.
– Se tieto on harvoin esillä missään muualla. Työn ohella opiskelen Jyväskylän yliopistossa kulttuuriympäristön tutkimuksen maisteriohjelmassa. Sekin ohjasi ajattelemaan, miten voisimme jakaa tietoa kaupunkilaisille ja turisteille ja miten voisimme tallettaa tietoa näistä työssä vastaan tulevista hienoista paikoista, Grönholm kertoo.
Ajatusten jalostumista kohti kulttuuriympäristöreitin avaamista ohjasi myös Grönholmin harrastus. Hän on harrastanut pienestä saakka teatteria.
– Olen ollut mukana tekemässä muutaman näytelmäkäsikirjoituksen. Kaavoituksessa vaaditaan myös kirjoitustaitoa, Grönholm naurahtaa.
”Keskeistä matkailun näkökulmasta”
Nyt kasassa on kymmenen toijalalaisen kohteen lista, joista akaalaisten toivotaan kertovan omia tarinoitaan ja muistojaan. Akaan kaupungin tapahtuma- ja kulttuurikoordinaattori Jarmo Julkunen kertoo haluavansa kaikki akaalaiset mukaan toteuttamaan kulttuuriympäristöreittiä.
– Tämän reitin kaltainen tarjonta on ihan keskeistä matkailun näkökulmasta. Minun mielestäni se on myös sitä, mitä kaupungin työntekijöiden pitäisikin yhdessä tehdä. Henkilöstön lisäksi haluamme kaikki kaupunkilaiset mukaan, Julkunen sanoo.
Kulttuuriympäristöreitille mukaan otettavien tarinoiden on tarkoitus nousta akaalaisten arkiympäristöstä. Toijalan aseman ympäristöön sijoittuvista tarinoista ja muistoista toivotaan yhteydenottoja suoraan Jarmo Julkusen sähköpostiin. Idean tai vaikka valmiin tarinan voi lähettää osoitteella jarmo.julkunen@akaa.fi.
– Mukaan toivotaan kertomuksia, tarinoita, muistoja. Kaikkien ei tarvitse olla faktojakaan. Tärkeämpää on saada mukaan tunteita ja särmää, pieniä muistoja ja tuokioita, Julkunen toteaa.
Näyttelijä kuljettaa tarinaa
Kulttuuriympäristöprojektiin on tarkoitus palkata ammattinäyttelijä, joka kuljettaa tarinaa eteenpäin. Tarinat tulevat myös kaupungin omille sivuille kuunneltaviksi. Verkkosivulle tulevalta kartalta voi nähdä reitin pisteet, joista tarinoita on kuunneltavissa. Reitin varrelle pystytetään myös fyysisiä kylttejä.
– Kulttuuriympäristöreitti tulee olemaan noin tunnin kävely, jossa tarinat ihan perinteisin keinoin kerrotaan. Tämä yhdistää kulttuurin ja liikunnan, Julkunen huomauttaa.
Tarinoiden keräystyötä koordinoiva Julkunen toivoo myös nuorten lähettävän omia tarinoitaan.
– Ehkä Akaan kouluissakin voitaisiin kerätä lasten kertomuksia, Julkunen ideoi.
Akaan kaupungin viestintäasiantuntija Sini Kantola iloitsee siitä, että kulttuuriympäristöreitin myötä kaupungin tarjontaan saadaan taas jotain uutta.
– Kiva kun Anniinan osaaminen saadaan hyötykäyttöön. Reitin pituus tulee olemaan noin puolitoista kilometriä. Lähtöpaikka on Toijalan asemalla, siitä reitti kiertää Nahkialanjärvelle ja koukkaa takaisin, Kantola kertoo.
Reitin varrelle osuvat muiden muassa Veturimuseo, Sampola ja Pihlgren&Ritolan tapettitehdas.
– Reitin varrelle pystytettävistä kylteistä tarinat voi lukea. Kyltteihin tulee myös qr-koodi, josta voi kuunnella ääniopastusta. Anniina muokkaa mukaan tulevista tarinoista soljuvan ja tunteita herättävän kokonaisuuden, Kantola sanoo.
Valmista Akaa-päivänä
Nettisivuille tulevan kartan lisäksi reitistä tehdään paperikartta, joka tulee jakoon esimerkiksi Toijalan asemalle ja kirjastoon. Reitin on tarkoitus olla käytössä Akaa-päivänä eli lauantaina 18. toukokuuta.
Kaupunki osallistuu kustannuksiin pääasiassa antamalla Grönholmin, Julkusen ja Kantolan työaikaa hankkeen käyttöön. Suurin osa projektin rahoituksesta tulee suunnitelman mukaan yrityksiltä ja yhdistyksiltä.
– Yritykset ja yhdistykset ovat sidosryhmänä, niille tarjotaan mahdollisuutta osallistua kylttien toteutukseen. Käytännössä yritykselle tai yhdistykselle siis tarjotaan näkyvyys reitin varrella oleviin kyltteihin, joissa kerrotaan reitin tarinoita, Kantola tarkentaa.
Julkunen ideoi, että reitin voisi käydä kokemassa vaikka Toijalan asemalla vaihtojunaansa odottava matkustaja.
– Niin jäisi ikuisiksi ajoiksi mieleen Toijala ja Akaa. On myös puhuttu, että tämä malli voitaisiin monistaa eri puolille Akaata. Kylmäkoskelta ja Viialasta löytyisi omat tarinansa, Julkunen uskoo.
Reitille suunnitellut kohteet
Toijalan kulttuuriympäristöreitille on suunniteltu 10 kohdetta, joihin liittyviä tarinoita ja muistoja yleisön toivotaan lähettävän Jarmo Julkuselle. Kohteet ovat Toijalan rautatieasema, Veturimuseo, Helpiön tapettitehdas, Nahkialanjärvi, Nahkialanjoki, Pihlgren&Ritolan tapettitehdas, Seurantalo Sampola, Satamatien/Hämeentien liikenneympyrä (teemana mehiläistarhaus), Prykin kellari ja kulttuuritalo Laaksola.
