Kuluvan kuun 22. päivänä tulee kuluneeksi 120 vuotta Suomen Osuuskuntien Keskuskunnan perustamisesta. Yritys tunnetaan paremmin SOK:na tai S-ryhmänä. Tapahtuma on ollut merkittävä, kun otetaan huomioon tuon ajan kaupalliset ja yhteiskunnalliset olosuhteet. Elettiin Venäjän vallan alla keskellä pahimpia sortokausia.
Akaalaisittain SOK:n perustamisella on erityistä historiallista merkitystä. Tampereelle oli tuolloin kokoontunut vähäinen mutta sitäkin päättäväisempi 37 eri osuuskaupan edustajien joukko. Kokouksen avaaja totesikin: ”Te olette vähäinen joukko, mutta teillä on tulevaisuus ja teillä on kannattajia ja auttajia.”
Pohjois-Hämeestä, johon Akaa silloin kuului, paikalla oli 12 osuuskaupan edustus. Kaksi näistä oli Akaasta: vuonna 1901 perustettu Viialan Työväen Osuuskauppayhdistys ja vuonna 1903 perustettu Toijalan Osuuskauppa r.l.
Näistä ensin mainittu on Suomeen perustettujen osuuskauppojen varhaisimpia.
Akaassa on tuolloin ollut merkittävää osuustoiminnallista aktiivisuutta. Aikojen saatossa tilanteet ovat muuttuneet: Viialan osuuskauppa ajautui kansalaissodan jälkeen konkurssiin. Sen toimintaa jatkoi pian Viialan Osuusliike. Toijalan Osuuskauppa kuten Viialan Osuusliikekin on fuusioitunut Pirkanmaan Osuuskauppaan 1980-luvulla.
Toijalan Osuuskaupan ensimmäisessä hallituksessa vaikutti myös Edvard Metsola. Pirkanmaan Osuuskaupan Toijalan toimipaikka on alueella, jonka Metsola on aikoinaan omistanut. Metsola toimi vuonna 1905 osuuskaupan hallituksen jäsenenä ja vuosina 1913–1918 hallituksen puheenjohtajana. Hyvin syin voi sanoa, että hän oli merkittävin osuustoiminta-aatteen edistäjä ja puolustaja tuon ajan Akaassa.
Pekka Kaarnisen teoksessa Aatteesta kaupaksi 1901–1983 hallituksen moninaisia tehtäviä on kuvattu seuraavasti: ”Kauppa piti tarkastaa vähintään kerran 2 viikossa. Hallituksen tuli huolehtia siitä, että kaupanhoitaja piti kunnollista kirjaa liikkeestä ja että hän ja apulaiset pitivät myymälän ja varastot hyvässä järjestyksessä ja puhtaana sekä että he hyvästi kohtelivat ja herkästi palvelivat ostajia.”
Tässä on erinomaisia teesejä myös nykyajan kauppatoiminnalle. Kuvauksen luettuani en enää ihmettele sanontaa: ”Olo on kuin osuuskaupan hoitajalla ennen inventaaria.”
Kipinä osuuskuntamuotoisten yritysten perustamiseen perustui arvioon, että yksityiset kauppiaat, joita oli useita, myivät usein huonolaatuista tavaraa kiskurihinnoilla. Oman lisänsä antoivat Vienan Karjalasta peräisin olevat laukkuryssät, jotka myivät laadutonta rihkamaa.
Tuon ajan valikoimat ja ihmisten ostovoima olivat hyvin rajalliset. Yhteisostoilla osuuskaupat onnistuivat hankinnoissaan edullisemmin, ja ne saattoivat siten kanavoida saavutetun edun jäsenilleen. Siihen perustuu myös tämän ajan sok-lainen ajattelutapa: tuotteita ja palveluita jäsenistölle toimintatapana Every Day Low Price – joka päivä edulliset hinnat.
Hyvin syin voi todeta, että Edvard Metsolan ajattelu ja henki elää tänäänkin osuuskaupan jokaisella hyllyllä. Metsolan aikoinaan omistamalla maalla.
Kansalaissodan jälkeen Metsola radikalisoitui. Hän teki pitkän rupeamaan OTK-laisessa osuustoiminnassa ja sosialidemokraattisessa liikkeessä.
Timo Rajala
Kirjoittaja on Pirkanmaan Osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtaja ja SOK:n hallintoneuvoston jäsen.
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.
