Alexander Stubb astuu Suomen tasavallan presidentin virkaan 1. päivä maaliskuuta. Stubb sai sunnuntaina 11. helmikuuta presidentinvaalin toisella kierroksella 51,6 prosentin kannatuksen. Pekka Haavistoa kannatti 48,4 prosenttia äänestäneistä. Ero on pieni prosenteissa, eikä se äänimäärää tarkasteltaessakaan kovin suurelta vaikuta. Stubb keräsi ainoastaan 98 663 ääntä enemmän kuin Haavisto. Stubbin ja Haaviston ääniero olikin historiallisen pieni. Se on niukin presidentinvaalin toisella kierroksella mitattu nykyisen vaalitavan käytössä ollessa.
Jos Stubbin tulosta verrataan Sauli Niinistön kannatukseen vuoden 2018 presidentinvaalissa, on ero huomattava. Niinistö sai vuoden 2018 vaalissa ensimmäisellä kierroksella 1 875 342 ääntä ja 62,6 prosentin kannatuksen, eikä toista kierrosta sitten tarvittukaan. Vuonna 2018 oli kuitenkin eletty jo kuusi vuotta Niinistön Suomessa, joten Stubbin nyt keräämän kannatuksen vertailu Niinistön saamaan kannatukseen vuoden 2012 presidentinvaalin toisella kierroksella olisi reilumpaa.
Tilasto kertoo melko selvää kieltä. Vuonna 2012 Sauli Niinistö sai presidentinvaalin toisella kierroksella 1 802 328 ääntä ja 62,6 prosentin kannatuksen. Tuolloin Niinistöä vastassa oli Pekka Haavisto. Hän sai vuoden 2012 vaalin toisella kierroksella 1 077 425 ääntä ja 37,4 prosentin kannatuksen.
Niinistö siis valittiin ensimmäistä kertaa presidentiksi yli kymmenen prosenttia tukevammalla kannatuksella kuin Stubb nyt. Pirkanmaalla, Helsingissä, Keski-Suomessa, Lapissa ja Ahvenanmaalla Haavisto keräsi näissä vaaleissa Stubbia vahvemman kannatuksen. Jos uudelta presidentiltä toivotaan varsinkin ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvaa osaamista, on hänellä tiskissään kolmaskin tärkeä työ. Hänen tulee osoittaa, että hän on koko kansan presidentti. Stubb joutuu tekemään sen edeltäjäänsä heikommista lähtökohdista.
Niinistö onnistui luomaan itsestään isällisen hahmon, jonka kommenteissa on voitu nähdä rauhallista fundeeraamista ja varsinkin tuon ajatustyön kiteytyneitä tuloksia. Stubb tuskin tulee tätä hyvin kansaan uponnutta esiintymistapaa kopioimaan. Presidentin paikka on puoluepolitiikan yläpuolella, ja yksi tulevan presidentin vahvuuksia saattaakin olla tahto ja kyky löytää ystäviä aitojen eri puolilta. Stubbin ilmaantumista Haaviston vaalivalvojaisiin sunnuntaina vaalin tuloksen ratkettua voi pitää tästä hyvänä merkkinä.
Vuoden 2024 presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi jäi Jussi Halla-aho. Hän keräsi 19 prosentin kannatuksen. Jos Stubb tahtoo osoittaa olevansa koko kansan presidentti, ei Haaviston vaalivalvojaisiin ilmaantuminen vielä riitä. Halla-ahoa äänestäneet ovat ryhmä, joka todennäköisesti odottaa presidentiltään hyvin erilaisia asioita kuin Haavistoa äänestäneet.
Vaalit on käyty ja uusi presidentti valittu. Hän saa vetää omaa linjaansa seuraavat kuusi vuotta ennen kuin omista tai vastaehdokkaiden kannatuslukemista tarvitsee todella huolestua.
