Nuohousliike Järvisen yrittäjä ja toimitusjohtaja Kalle Järvinen kertoo useimpien nuohoojien olevan käytännön asiantuntijoita myös ilmanvaihtoasioissa. Kotona käyvältä nuohoojalta kannattaakin kysyä myös ilmanvaihtoasioista, jos niissä on jotakin tiedon tarvetta.
– Nuohoojat ovat ilmanvaihdon ja ilmakanavien puhdistuksen ja mittauksen asiantuntijoita, puhdistuspuolella ihan pioneereitakin. Nuohoojan ammattitutkintoon on myös pitkään kuulunut ilmanvaihdon osaamisperusteet. Näyttötutkintokin niistä on pitänyt suorittaa, Järvinen kertoo.
Nuohoojat tekevät ilmanvaihtoon liittyen lähinnä puhdistuksia, mittauksia ja säätöjä.
Ilmanvaihto ja nuohoukset liittyvät sikälikin toisiinsa, että ilmanvaihdon ja varsinkin tuloilman toimivuus vaikuttaa oleellisesti tulisijojen toimivuuteen.
– Siinä se ilmanvaihto-osaaminen vaatimuksen pohjakin varmaan on. Se ei vielä riitä, että tulisijan nuohous on oikein hoidettu, vaan myös ilmanvaihtoa pitää osata tulkita ja opastaa asiakkaalle, jotta esimerkiksi tulisijan korvausilma-asiat ovat kunnossa, Järvinen kertoo.
Jos korvausilmaa ei tule riittävästi, palaminen tulisijassa ei toimi suunnitellusti ja seurauksena ovat savuhaitat sekä nokeentuminen.
– Monesti myös liesituulettimen käyttö varsinkin samaan aikaan tulisijan käytön kanssa voi johtaa palohälytykseen, kun liesituuletin alkaa vetää hormin kautta korvausilmaa, Järvinen kertoo esimerkin.
Suuri lämpötilaero auttaa ilmanvaihtoa
Lähtökohtaisesti painovoimainen ilmanvaihto toimii pakkasilla erittäin hyvin. Se perustuu lämpötila- ja paine-eroon, jotka saavat aikaan imun.
– Lämmin ilma nousee ylös, kylmällä tämä ilmiö toimii suhteessa paremmin kuin seisovilla kesäilmoilla. Silloin painovoimainen ilmanvaihto tarvitsisi vähän apuja hormien päähän.
Yksi tällainen apu voi olla niin sanottu vapaasti pyörivä vedonparantaja. Sähköttä toimiva, tuulesta liikevoimansa saava vedonparantaja on yksinkertainen ja helppo tapa parantaa vetoa hormissa.
– Vedonparantajia on alkanut pikkuhiljaa tulemaan Akaaseenkin, isommissa kaupungeissa niitä näkee ja asennellaan kovasti. Sähköisiäkin vedonparantajia on, mutta se toimii hyvin ilmankin.
Olipa poistoilmahormin päässä vedonparantajaa tai ei, tärkeintä on korvausilma.
– Sitä painovoimaisen ilmanvaihdon pitää saada, seinä- tai ikkunaventtiileistä. Tuloilmaventtiilit pitäisi olla puhtaissa tiloissa kuten makuu- ja olohuoneissa. Poistot pitäisi olla vähintään märkä- ja wc-tiloissa. Painovoimainen ilmastointi toimii niin yksinkertaisesti, että ulkoa tulee korvausilmaventtileistä ilmaa, ja se johtuu poistoilmaventtiileistä ulos, Järvinen tiivistää.
Töissään Järvinen törmää usein tukittuihin tuloilmaventtiileihin. Jos esimerkiksi kerrostalossa on koneellinen poistoilma, voi tuloilmaventtiili olla tukittu vaikka sukkahousuilla tai teipattu umpeen, jotta tehokas poisto ei aiheuttaisi vedon tunnetta.
– Yleistä on sekin, että on laitettu kylmään aikaan tuloilmaventtiili kiinni. Sellainen venttiili saattaa äkkiä jäädä kiinni. Tuloilmaventtiili pitäisi aina olla jossain määrin auki, Järvinen vinkkaa.
Energian säästäminen laskee asumismukavuutta
Sähkön hinnan ollessa korkealla moni saattaa nipistää ilmanvaihdosta, koska tehokkaan ilmanvaihdon voidaan ajatella tarkoittavan ainakin vanhemmissa taloissa yleensä myös energianhukkaa, jos lämmön talteenottoa ei ole.
– Myös koneellisia ilmanvaihtoja suljetaan siitä syystä. Jos ilmanvaihtoa vähentää, sisäilma kärsii siitä. Se on terveysuhka asukkaille ja uhka kiinteistölle sekä vaikuttaa asumisviihtyvyyteen. Lisäksi jos tukitaan ne reitit, joista ilman pitäisi tulla hallitusti, rakennus alkaa repiä korvausilmaa hallitsemattomasti rakenteiden läpi, Järvinen huomauttaa.
Rakenteiden läpi kulkeva ilma ei ole niin puhdasta kuin korvausilmaventtiilistä tuleva.
Järvinen kehottaa välttämään naruista vetämällä toimivia korvausilmaventtiileitä.
– Korvausilmaventtiileissä ei ole hirveästi vaihtoehtoja, mutta narujutut ovat hankalia ja käytännössä aina rikki. Sitten tuloilma on taas oman onnensa nojassa. Jos korvausilma tuntuu kylmältä, kannattaa hankkia venttiilit, joissa on pieni lämpövastus. Se lämmittää tuloilman, Järvinen neuvoo.
Tuloilmaventtiilissä olisi aina hyvä olla suodatin. Se suodattaa tuloilman epäpuhtauksia. Suodattimen heikko puoli on siinä, että niitä pitää huoltaa ja tarkistaa suodattimet säännöllisesti.
– Varsinkin kevätaikaan ne ovat yllättävän nopeasti tukossa siitepölystä. Toisaalta suoraan sisään tuleva siitepölykään tai muut epäpuhtaudet ei ole hyvä asia.
On hyvä muistaa, että myös ilmanvaihdon poistoilmaventtiilit ja ilmastointikanavat järjestelmistä riippumatta on pidettävä toimintakunnossa ja puhtaana, jotta kiinteistön ilmanvaihto toimii suunnitellusti.
Onko siirtoilmareitti kunnossa?
Järvisen mukaan kaikissa ilmanvaihtotekniikoissa on oleellista kiinnittää huomiota myös siirtoilmareitteihin.
– Jos vaikka makuuhuoneessa on tuloilmaventtiili kaikin puolin kunnossa, mutta huoneen ovi on tiiviisti kiinni, ei ilma pääse siirtymään muihin tiloihin. Ovi kannattaa pitää raollaan tai tarvittaessa hankkia erillinen siirtoilmaventtiili, Järvinen neuvoo.
